Julkaistu: 17.12.2006
Arvostelija: Mika Roth
Fireburn Records
Tarujen Saari on esittänyt melodista folkrockiaan jo kymmenen vuoden ajan, mutta vasta uusimmalla albumillaan – joka on järjestyksessään joukkion viiden pitkäsoitto – se on lähtenyt tallaamaan raskaamman heavyfolkin poluilla. Kansanmusiikkia ja raskaampaa rutistelua on viime vuosina yhdistelty toki useammankin bändin toimesta, mutta Tarujen Saari saa silti uutettua tästä liitosta yllättävänkin paljon irti tuoreen kuuloista musiikkia.
Tärkein ero muuhun kenttää on siinä, että kun Moonsorrow, Korpiklaani, Ensiferum ja kumppanit ovat puhtaasti metallipohjalla työskenteleviä ryhmiä, on Tarujen Saari vuorostaan ensisijaisesti keskiaikaista tarinankerrontaa suosiva kokoonpano. Kauniita melodioita ja omalla painollaan eteneviä kertomuksia ainoastaan maustetaan joissain kohdin astetta rankemmilla särökitaravalleilla, minkä ansiosta kokonaisuus hengittää vapaasti. Sähkökitaroiden alla työtään tekevät mm. akustiset kitarat, viulut, mandoliini ja haitari, joiden ansiosta tunnelma pysyy halki kiekon vahvasti keskiaikaisena, vaikka poljento silloin tällöin raskaammaksi karkaakin. Erityismaininnan ansaitsee myös Kaisa Saaren upea laulu, joka valaa usempaan kappaleeseen aivan omanlaisensa tunnelman. Yhdentoista siivun katras on tunnelmiltaan vaihteleva ja rakenteeltaan yllätyksellinen. Aivan kuten elävässä elämässä, myös näissä tarinoissa surua saattaa seurata hyvinkin pian ilo ja kaihoa riemu, eikä tarinoiden loppua saata useinkaan aavistaa ennalta.
Susien Yö – Delirium Lupus on kelpo kiekko, jonka ääressä viettää mieluusti aikaansa. Kokonaisuus kärsii aavistuksen parista heikommasta raidasta, jotka jäävät silti selvästi parhaiden hetkien, kuten Kuninkaan pidot ja Rumpua lyökää kuninkaalle, alle.
Melodista ja keskiaikaisvaikutteista folkrockia soittava kotimainen yhtye.
Kotisivut: www.tarujensaari.com
(Päivitetty 17.12.2006)