Heavenly

The Magic Numbers sai nimettömällä debyytillään osakseen ansaittua ihailua. Yhtyeen ainutlaatuisuus oli (ja on yhä) helppo huomata, varsinkin jos vertailukohdaksi ottaa viime vuosien yhä kulmikkaammaksi ja teknisemmäksi muuttuneen indie-rockin. Magic Numbersille pehmeys, melodisuus ja maanläheisyys nousevat päällimmäisiksi arvoiksi, eikä niiden suhteen tehdä kompromisesseja. Mukavaa on myös huomata, että maailmasta löytyy ainakin yksi bändi jolle imago ja ulkoiset seikat ovat oikeasti toissijaisia seikkoja – pitkien tukkien, partojen ja liikakilojen kuormittama Magic Numbers ei juuri stylistilla ole käynyt, ja hyvä niin.

Those The Brokes on varma ja tasalaatuinen levy. Jos miellyit debyytin ”tuoreeseen vanhakantaisuuteen”, en näe mitään syytä miksei niin kävisi nytkin. Yhtyeelle tunnusmerkeiksi muodostuneita harmonialauluja kuullaan levyllä runsaasti ja paikoin naisjäsenet Michele Stodart ja Angela Gannon pääsevät ääneen aivan yksinkin. Päävastuu on kuitenkin MN:n selkeällä liiderillä, Romeo Stodartilla, joka lievästä äänen hentoisuudesta huolimatta – tai ehkä juuri siitä johtuen – sopii näiden laulujen esittäjäksi mainiosti. Hienoin esimerkki sukupuolten välisesti vuoropuhelusta on Undecided, sielukas ja sävykäs kappale, joka saattaisi aivan hyvin olla Mamas & The Papasin, Lovin Spoonfulin tai Dusty Springfieldin katalogista napattu. Klassista pop-musiikkia parhaimmillaan.

Those The Brokesilta löytyy myös muutama muu erityishuomion ansaitseva kappale. Avaussiivu This Is A Song on esittelee yhtyeen vauhdikkaampaa puolta, mutta yhtä lailla hyvin tuloksin. Mainio vauhtipala on myös Take A Change, jonka sointukulusta tulee omituisesti mieleen jotkut Phoenixin hiteistä. Tempon ja vauhdin muuntelu ei kuitenkaan peitä sitä tosiseikkaa, että laulunkirjoittajana Romeo Stodart on rajoittunut kapealle alalle. Todellisia variaatioita ei levyltä löydy. Se lieneekin Those The Brokesin ainoa varsinainen “vika”.