Clone: Fuzzy Times, Fuzzy Spaces

Bisamedia

Aurinkoisesta popista pikkuhiljaa tumman emon suuntaan siirtynyt helsinkil�inen Clone julkaisee debyyttins�. Kymmenen kappaleen kokonaisuus esittelee nelikon, jonka tummasti s�r�ilev�� ja laajasti v�risev�� soundia on hiottu varmasti huolella. Laulaja-kitaristi Thomas H�ggstr�min avarasti v�r�j�v�st� laulusta ja soiton kiireett�m�st� junnaavuudesta tulee hetkitt�in vahvasti mieleen Live. Ehk� parhaimpaan tiivistykseen b�ndin p��llimm�isest� ideasta p��sev� avausraita There Is Just Now vakuuttaa toisaalta vahvasti kyvyll��n yhdist�� positiivisesti rullaava s�r�maalailu tummasyisesti junnailevaan haaveiluun, toisaalta lopputuloksessa on kaikesta hyv�st� huolimatta jokin kummallinen takakireyden maku. Ik��n kuin yhtye ei ihan loppuun asti uskaltaisi rentoutua soittonsa ��rell�...

Toinen ongelma on ehk� siin�, ettei Fuzzy Times oikeastaan tuo utuiseen indie-rockiin hirve�sti uusia tuulia. Toki yhtyeen soundia kuuntelee mielell��n ja lopputuloksesta ei demomaisia haparointeja irtoa korvaan. Silti Timeoutin utuisen vinguttelun ja kiihdyttelev�n kerron yhdistelm� on aika tuttua kauraa, Red Lightsin menev� positiivisuus j�� hiukan perussettiin. Olisi toki kohtuutonta odottaa jokaiselta levylt� jonkinlaista suunnann�ytt�j�n roolia, mutta Clonen tuoreimmalta uupuu yll�tt�vyyden ja uutta luovan otteen lis�ksi se ihan viimeisin puristus. Miss��n vaiheessa ei yllet� esimerkiksi Lapkon haavoittuvuuteen. Liek� t�t� levy� viilattu liikaakin studiossa? Pidin nimitt�in osasta t�ll�kin levyll� soivista raidoista kovasti viime vuotisella Live & Unedited-levyll�... Joka tapauksessa, ei kosketa niin syv�lt� kuin toivoisi.