Intronaut: Void

Lifeforce Records

Raskas, tekninen, abstrakti, melodinen – siinä neljä termiä, joilla yhdysvaltalainen Intronaut määrittelee itseään. Jokainen sana kuvaa toki osuvasti tämän nelimiehisen ryhmän puuhia, mutta lisäisin listaan vielä ainakin seuraavat sanat painotetussa tärkeysjärjestyksessä: progressiivinen, matemaattinen, haastava, unenomainen.

Levynä Void on vaikeasti tulkittava arvoitus, sillä se tuntuu enemmänkin julistavan omanlaistaan mystistä filosofiaa kuin ainoastaan välittävän jotain tiettyä musiikillista ideaa. Rakenteiden harmoninen lomitus yhdistyy aggressiiviseen terävyyteen, kokonaisuus asetetaan toistuvasti yksittäisten kappaleiden edelle ja kaiken takana tuntuu väijyvän alati jokin suuri mystinen salaisuus. Tuo Intronautin sykkivä sydän vihjailee avoimesti olevansa ratkaisu kaikkeen, mutta se tuntuu myös jatkuvasti olevan vähintäänkin yhden mutkan päässä, eikä välimatka ainakaan lyhene albumin edetessä.

Void on teos, jonka taiteellisesti täysin villiintynyt Mastodon olisi saattanut tehdä uransa alussa, silloin kun kaikki tiet olivat vielä avoinna ja suosion aiheuttamat paineet loistivat poissaolollaan. Myös selvät Neurosis vaikutteet nousevat sillon tällöin keitoksen pintaan, vaikka Intronaut pystyykin hajoittamaan kaiken käsiinsä päätyvän tehokkaasti itsensä näköiseksi äänivallilabyrintiksi.

Void ei ole helppo levy eikä sitä voi suositella läheskään kaikille. Kuulijaansa alati haastava ja huomiota vaativa teos palkitsee kuitenkin ystävänsä, mikäli sille vain pystyy uhraamaan riittävästi aikaa.