Bonnier

Aluksi on heitettävä ennen vanhaan useinkin viljelty klishee: ”En ikinä olisi uskonut suomalaiseksi bändiksi!” Ja sitten ennakkoluuloa ensi kuulemalta kehiin: koska en pidä Poets Of The Fallista en aluksi voinut sietää tätäkään. Ensi kuulemalta nimittäin huomioni kiinnittyi vain laulajaan, joka kuulosti kopiolta Poetsin Markosta. Mutta kun tv-kampanja alkoi pyörittää videota Fairytale Gone Bad-biisistä, huomasin jääneeni sen kertosäkeeseen koukkuun. Eikä asiaa haitannut se, että totesin tämän Marko-kopion olevan huomattavasti söpömpi kuin ”esikuvansa”. Heh, heh.

Sunrise Avenuen ensialbumi On the Way to Wonderland julkaistiin jo kesän kynnyksellä, mutta vasta nyt se on enemmän nostettu esille, mm. tv-kampanjan avulla. Albumi sisältää esikoislevyksi huimat 14 biisiä. Pituutta kertyy lähes tunti. Jälki on tasaista. Ehkä aavistuksen verran liiaksikin. Jonkinasteisella karsinnalla olisi paketista saatu tiiviimpi ja vähemmän puuduttava ja itseään toistava.

Meno on kuitenkin kautta levyn raikasta ja aurinkoista. Voisin melkein kyynisesti todeta, että hieman liiankin aurinkoista ja positiivista näille leveysasteille. Melankolia ja synkistely on aina purrut paremmin tässä maassa ja kenties siksi bändi onkin suunnannut ainakin keikkojen osalta enempi ulkomaiden suuntaan. Albumilta on jo tähän mennessä lohkaistu peräti kolme singleä. TV:stä tuttu Fairytale Gone Bad on niistä ehdoton helmi, mutta ei ensimmäiseksi julkaistu Romeokaan jää siitä kauas.

Melodisuus, laulaja Samun persoonallinen ääni ja kyky tehdä tarttuvia biisejä ovat tämän bändin valttikortit. Hieman epäilen, onko tällä genrellä juuri nyt kysyntää…ainakaan näillä lakeuksilla.