DJ Shadow: The Private Press

Island

Ensiksi varoitus: jos aiot kuunnella t�m�n levyn seisaaltasi, suosittelen, ett� laitat kaiken varalta ainakin tyynyn perseesi alle.

Kukaan ei varmaankaan odota DJ Shadow'lta paskaa levy�. No, ei pelkoa, The Private Press ei todella ole paska levy. Eik� edes odotetun kovatasoinen. Vaan todella kovatasoinen. Kriittisimm�t voivat tosin kitist�, ett� eih�n siviiliss� Josh Davisina tunnettu kaveri t�ss� meille niin kamalasti uuttakaan tarjoa. Ja osaltaan hekin ovat oikeassa. The Private Press on kuitenkin niin tyylik�s kokonaisuus, ett� narinat unohtuvat kovin helposti.

Kesti kuusi vuotta ennen kuin esikoisplatta Endtroducing... sai jatkoa. Aikaansa DJ Shadow on kuluttanut mm. Quannumin ja U.N.K.L.E.n kaltaisissa projekteissa. Laiska levytystahti saattaa olla kuulijoiden etu, sill� itsens� toistamisen DJ Shadow onnistuu v�ltt�m��n komeasti. The Private Press on monipuolinen kokoelma modernia rytmimusiikkia, ja modernin rytmimusiikinhan tunnistaa siit�, ett� se on koostettu vanhoista paloista.

Mobyn Play on vaatekauppamusiikin ehdoton klassikkolevy ja pit�� sis�ll��n osin samoja aineksia kuin The Private Press. Six Days vie 60-luvulle, Blood on the Motorway hetkitt�in 80-luvulle ja levyn kuuntelukokemus 2000-luvulle. Biisit eiv�t ole t�rkeit�, settih�n laadun m��r��. Mashin' on the Motorway ja sit� seuraava Blood on the Motorway muodostavat kuitenkin sellaisen riemastuttavan sinfonian, ett� mainita on pakko. Kunnia Mobylle, mutta The Private Press on niin paljon haastavampi levy kuin Play, ett� vaatekauppamusiikista on turha puhua. Eli vertaus ontuu, tai pit�� olla ainakin helvetin hyv� vaatekauppa.

Jos pidit Psyence Fictionista, pid�t The Private Pressist� enemm�n. DJ-vetoinen hip/trip-hop ei ole musiikin lajeista niit� helpoimpia, ei ainakaan albumiformaatissa. Hyvi� biisej� ja hyvi� livesettej� tulee silloin t�ll�in esille, mutta albumillinen todella kovaa kamaa paljon harvemmin. Siksi hellyn korottamaan The Private Pressin t�ydellisten kerhoon. Ja kaiken kaikkiaankin siihen t�m�n kes�n eliittiin Sonic Youthin ja Badly Drawn Boyn seuraan.

Kommenttien keskiarvo:

Nimet�n kommentoi 03.03.2005:

Pisteet:

mv-l kommentoi (tiedoksi: kirjautuminen ei onnistu??):
jep, samaa mielt� kyseisest� levyst�, vaikka en ole mobyn play-levyyn tutustunutkaan.. tunnelma on melko haikea / surumielinen, niinkuin se oli endtroducing:llakin, jotenkin tyyni.. mutta samalla joukossa on veikeit� juttuja, jotka ihan naurattaa kuunnellessa (ja kansissakin), niinkuin vaikka tuolla "machine on the motorway":ll�.. t�m� ei todella kuulosta valtavirtalevylt�, vaikka vaatekauppaan ehk� sopiikin..