Telluksen tulevaisuus: Kuinkas sitten kävikään? (ep)

Äänitaivas kustannus

Varsin nuorehko helsinkiläisyhtye Telluksen tulevaisuus survoo posetiivarin läpi Ismo Alankoa, Tuomari Nurmiota, Liekkiä ja Manu Chaoa. Tulos on naivistinen kamariorkesteri, anarkistinen lastenhuonekellopeli. Eniten mainituista vaikutteista läpi paistaa Alangon sävellystyö ja varsinkin leikittelevät sovitukset viime vuosilta. Hienointa kuitenkin on, että vaikka vaikutteet kuuluvat raikkaasti läpi, bändi kuulostaa lopulta itseltään.

Ärsyttävin ja todennäköisesti puolivahingossa mukaan lipsahtanut vaikute löytyy Onnen olotila -kappaleen introsta. Alun soinnut kuulostavat melkein Elton Johnin kappaleelta, joka on suomeksi taittunut Krokotiilirockiksi. Korvia särkee. Onneksi koko kappale ei kuitenkaan rakennu tälle kuviolle, vaan muiden kappaleiden tapaan mielenkiintoisia koukkuja on ripoteltu sinne tänne. Muista kappaleista löytyy kuriositeettina niin Kuningas kobraa kuin Batmaniakin. Ei tosin suorasti, mutta melko lainaavasti – kepeätä touhua.

Sanoitukset ovat taas katalan kepeitä. Samoin kuin Italo Calvinon naivistisissa romaaneissa, pinnan alla on jotain muuta. Lapsikuningas, Kuvia ja patsaita ja Seurapiiritoimittaja kritisoivat nykyistä ja peräänkuuluttavat muutosta. Kesäiseen ska- ja reggaemuottiin sovitettuna kyseessä on oivallista propagandaa. Soitosta paistaa rentous ja ammattitaitoisuus. Tulevia keikkoja ja pitkäsoittoa odotellessa on hyvä uppoutua kaamokseen ja kysyä kuinkas sitten kävikään.