James Dean Bradfield: The Great Western

SonyBMG

Manic Street Preachersin jäsenet eivät malta levätä laakereillaan. Bändi on tauolla levyttämisestä ja kiertue-elämästä, mutta musiikin synty ei lakkaa. Tästä todisteena alkusyksystä ilmestynyt James Dean Bradfieldin The Great Western ja ensi kuussa julkaistava basisti Nicky Wiren soolo I Killed The Zeitgeist. The Great Western-albumilla on myös yksi Nicky Wiren tekstittämä kappale. Miehet aikovat kuulema tehdä myös yhteisen kiertueen Japanissa. Pistää miettimään, että bändin rumpali Sean Moore taisikin olla ainoa tauon kannattaja...James kyllästyttyä jo fudiksen katseluun ja Nickyn imuroitua riittävästi kotonaan.

Albumin 11 raitaa ovat lähes tulkoon kokonaan Bradfieldin käsialaa. Laulu, kitara ja basso ovat myös samasta miehestä lähtöisin. Singeleiksi on nostettu avausraita That´s No Way To Tell A Lie sekä (ajankohtainenkin) Say Hello To The Pope.

Ensi kuuntelulla en meinaa huomata mitään eroa tässä ja Manicsien levytyksissä. James Deanin ääni on niin omaperäinen ja tunnistettavissa oleva, että on vaikea tehdä eroa tämän ja vaikka edellisen Manics-levyn, Lifebloodin, välillä. On kuin kuuntelisi uusinta bändin tekelettä. Mutta useamman kuuntelukerran jälkeen, tajuan. Ääni on tuttu ja melodiat tarttuvia, mutta...Tämähän on iloinen levy! Tekstit eivät enää pursua työväenluokan ongelmia, Espanjan sisällissotaa tai elämän mitäänsanomattomuutta eikä melodioiden kulku ole mollipainotteista. Kantaa otetaan edelleen taatusti, mutta erilaisin keinoin ja näkökulmin.

The Great Western vaikuttaa hengähdystauolta apatiasta ja melankoliasta. Musiikkia voi tehdä muutenkin kuin ranteet auki-meiningillä. Ja pitääkin voida tehdä ainakin, jos on näin lahjakas tekijä kuin James Dean Bradfield. Albumi ei välttämättä jää merkittävänä kohtana aikakirjoihin, mutta uskon, että tekijälleen ja jopa koko Manic Street Preachille, se on yllättävänkin tärkeä.