Anssi Tikanmäki: Tuntematon maa

Rockadillo Records

Hyvin harvoin on hyvä merkki, jos artisti ilmoittaa tulevan albuminsa olevan jatko-osa jollekin uransa alkuvaiheen menestyslevylle. Parhaimmillaankin yhteys teosten välillä on löyhä, ja uusi toimii omilla jaloillaan. Ja Anssi Tikanmäen Maisemakuvia Suomesta (1981) on suomalaisen musiikin klassikoita, jonka olemassaolon rock-väenkin soisi muistavan.

Tuntematon maa, alaotsikoltaan Uusia maisemakuvia Suomesta, yllättää kuitenkin iloisesti. Hyvin vähän on muuttunut: Tikanmäen sävellykset ovat sitä tuttua kevytklassista, kevyt-progea, iskelmällisillä melodioilla - ja lopputulos on silti varsin rock. On jopa yllättävää, kuinka paljon Tikanmäki Orchestra kuulostaa siltä yhtyeeltä, joka levytti ensimmäisen kiekollisen maisemakuvia.

Helpoimmin bongattava uutuus on, että - yllätys, yllätys - biiseihin on hiipinyt hevivaikutteita. Monissa kappaleissa on kasarihevistä muistuttavia laajakaarisia kitaraleadeja, ja Tervanevan pohjalla jynkyttävät matalavireiset kitarat. Huono asia tämä ei ole: kun päälle lisätään spagettiwesterneistä muistuttava puhallinmelodia, saadaan yksi levyn komeimmista kappaleista. Samoja elementtejä on myös Järvenpään asemassa, joka hyppii taidokkaasti erityylisten osiensa välillä. Erityismaininnan ansaitsevat vielä vieno avausraita Havukka-aho. ja leikkisä Pentinkulma, joista molemmista löytyy useampi komea riffi.

Elokuvallisuus on tätäkin levyä vahvasti kuvaava termi, ja kansivihossa onkin Tikanmäkin kullekin kappaleelle kirjoittama kohtaus, jota se voisi säestää. Mutta ei tällainen musiikki tarvitse pyörivää kuvaa tuekseen, parempi uppoutua silmät kiinni.