Julkaistu: 16.09.2006
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
What´s Really Up Entertainment
Vuonna 2002 perustettu helsinkiläis-nelikko soittaa ainakin tämän ep:n perusteella kevyttä rokkia, jossa pop-melodia kohtaa säröisen kitaran. Laulaja-kitaristi Robertin kaikuisa laulu yhdessä tilutellen matkustelevan kitaran tuo kokonaisuuteen hivenen kaartavaa psykedeliaa. Avausbiisin melko huuruisen kuulas A-Ha:mainen soundimaailma vahvistaa myös trippailu-vaikutelmaa. Kakkosraitana soiva nimibiisi pistää rankemman rokkivaihteen silmään, muttei pääse irti tuosta kaikuisasta huuruilusta, joka ikävä kyllä jättää todella tuhnun jälkimaun. Ja niitä kasarikuulaita lyömiä vielä, brrr!
Sitten yhtyeen on täytynyt lähteä versioimaan The Divinylsin hittiä I Touch Myself ja vielä kohtuullisen orjallisesti. Ei se paljon tee, jos välillä tiluillaan ja häröillään, jos kertsit ja muut on lähes yksi yhteen. Eli jos jätetään ne coverit vaan sinne keikalle... Sitten lähdetään jälleen rokisti, mutta edelleen ihmeen tukkoisasti. Onko kyseessä huono äänitys vai haettu tuhnuus? Oli miten oli, ei kyllä toimi. Muuten ihan jylhä rokkimaalailukin menettää teränsä pöhöttävään usvaan. Ei näin. päätösraitojen hiljentyessä ja keskittyessä enemmän laulun ja näppäilyn ympärille, homma kohottaa heti ilmettään. Tunnelmia yhtye tuntuisi osaavan luoda, joten jatkossa kannattaisi keskittyä enemmän siihen.
Helsingissä vuonna 2002 perustettu zen-rokkia soittava yhtye.
Kotisivut: www.zensoundcheck.com
(Päivitetty 12.05.2007)