Underwater Sleeping Society: Lotus (ep)

Siamese Sounds

UwSSocietylt� tulee tammikuussa toinen pitk�soitto. Siit� maistiaisia voi kuulla jo t�ll� nelj�n biisin ep:ll� ja levyll� soiva Silence Teaches You How To Sing lupaileekin hyv��, mik�li pitk�soitolle irtoaa muita yht� kiehtovia rikkaita poppis-vaelteluja. Ei muukaan materiaali miss��n nimess� mit��n kakkosluokkaa ole, mutta mit��n uusia Madrideja en ehk� l�htisi t�lt� n�ytteelt� viel� nostamaan. Sanon viel�, sill� Societyn t�ytel�inen ja liikkuva pop avautuu monesti vasta pidemm�n ajan p��st�. Hyv�� lupaa ainakin se, ett� ep kuulostaa kerta kerralta paremmalta. Pit�nee kuulla uusia biisej� my�s keikalla, jotta kokee mik� luo kliimaksin, mik� ei.

Listataanpa yhtyeen todellisia vahvuuksia: Ensimm�inen on varmaankin kyky muka uhata l�hte� todelliseen proge-sy�ksyyn, mutta sen sijaan siirty� muina miehin� pieneen ja herkk��n n�pp�ilyyn. Ja taas takaisin, jos silt� tuntuu. Ja yleisestikin soundin kasvattamisen sulavuus... Kuusikon tilannetaju ja dramaattisten k��nn�sten taitavuus etsii vertaisiaan ainakin kotimaisen skenen sis�ll�. No okei, Liekki pystyy vastaavaan ja muutama muu, mutta yhden tai kahden k�den sormet taitavat riitt��. Toisena vahvuutena t�ytyy j�lleen nostaa Okko Niemisen avoin ja persoonallinen, tarpeen mukaan komeasti taittuva laulu. Vuosien saatossa tuntuu vain paranevan...

Uutta on nyt se, ett� Olavi T�ylist� on klarinetteineen ja foneineen tehty vakinainen osa yhteis��. Kun vangitsevan rytmiryhm�n, pienieleisen kitarajunnauksen ja Olli Variksen unelmoivasti vaeltelevien koskettimien kuorrutteeksi saadaan entist� rikkaammin torvia, niin tuloksen kuulee jo avausraidalla. Hienoltahan se kuulostaa... Eli puhaltimien mukana pit�minen ja aseman vahvistaminen on selke� vahvuus. Yksitt�isi� peukku yl�sp�in �juttuja ovat ainakin Unicorn Shadesin kiivaus ja piano, Silence Teachesin puhaltimet ja Cameon rauha. Yll�tt�vimpi� juttuja on ehk� Cameon kasari-kuulaat ly�m�t...U2:sta?

Varsinaisia radikaaleja uusia tuulia t�m� ��nite ei mielest�ni b�ndin intohimoiseen proge-poppiin tuo. Yhtyeen tyyli ja persoona kuulostaa hyvin paljon samankaltaiselta kuin Future On A Platell�. Aku Rannilan ja Asko Ker�sen kanssa tuotettu soundi ei l�hde sorkkimaan mainittuja vahvuuksia, vaan jatkaa hyv�ksi koetulla tiell�. Mik� ei ole mielest�ni merkki luovuuden puutteesta. Miksik�s sit� toimivaa kaavaa vaihtamaan? Kun soitto on n�inkin rikasta, voi sit� varioida lukemattomia kertoja ilman perusjutun hukkaamista.

Kommenttien keskiarvo:

walrus kommentoi 09.09.2006:

Pisteet:

Walbun arvio heijastelee omia tuntemuksiani aika tarkasti. Ensin Lotus oli loistavan Futuren j�lkeen jopa loiva pettymys, mutta useampi kuuntelu vei minut sis��n t�h�n musiikkiin, ja nyt se toimii mainiosti. Kavereiden keinovalikoima on n�emm� loputon, seh�n on yksi osa muusikon ammattitaitoa. Progepopin ter�vint� k�rkikastia edelleenkin.