Firebox

Total Devastation on tähän asti ollut minulle vain hämärästi tuttu nimi, mutta Wreckin jälkeen tulen varmasti muistamaan heidät. Vaikka levy on perusaineksista kasattua death-jyräystä, se katselee päätä pidempänä riviyrittäjien ylitse. Bändi itse sanoo sen olevan heidän Wolverine Bluesinsa ja Master of Puppetsinsa. Suuria sanoja, mutta kyllä tässä on jotain hienoa saatu aikaan. Mieleni tekee verrata Total Devastationia Nileen, sillä molemmat saavat yhdistettyä todella massiiviseen jyräykseen sekä teknisyyttä että melodioita. Ja kiitos irtonaisuuden ja letkeyden eivät Entombed-rinnastuksetkaan ole tuulesta temmattuja. Kotimaisista yhtyeistä Amoral lie bändin hengenheimolaisia.

Total Devastationin kohdalla on aiemin puhuttu industrial-vaikutteista, mutta tällä levyllä niitä on korkeintaan taustalla. Sen sijaan korvaan pistää todella tyylikäs syntikan käyttö useiden biisien mausteena. Tämä on yksi olennainen tekijä levyn nautittavuudessa, sillä pelkistä matalista taajuuksista koostuvat tavara jää helposti taustamusiikiksi. Levyn ässäbiisi on ilman muuta kakkosraita Aware, joka yhdistää jyräävää riffittelyä urkusäestykseen. Myös samoista aineksista tehty Unsung Hero on lyhyt mutta erottuva biisi. Bändin progetaipumukset tulevat esin High Standardissa, jossa on poukkoilua ja vaihdosta vaikka kuinka. Ihan koko matkaa ei mennä korkealla, vaan esimerkiksi Twitcher on aika perusjöötiä. Silti, herkkupalat on jaettu tasaisesti pitkin levyä, ja nimibiisissä sillä on komea ja jyhkeä päätös.