Jucifer: If Thine Enemy Hunger

Relapse

Yhdysvaltalaisesta Juciferista on kirjoitettu paljon etenkin suuren veden tuolla puolen, jossa b�ndill� tuntuu olevan vahva kulttimaine. T�st� persoonallisesta duosta on mm. sanottu, ett� sen onnistuu yhdist�� Portishead ja Black Sabbath niin hyvin, ettei sekoitusta osaa pit�� edes outona. B�ndin uniikkia kyky� tuoda kevyen leijuva tunnelma tukahduttavan raskaaseen r�tkeeseen, on my�s ylistetty melkoisesti.

Siin� vaiheessa kun ty�nsin t�m�n cd:n ensi kertaa soittimeeni, en ollut kuullut Juciferin musiikkia milloinkaan aikaisemmin. Ei kuitenkaan tarvittu kuin ensimm�isen� soiva, rahdun p��lle seitsem�n ja puoli minuuttia kest�v� She Tides the Deep, ja olin jo kaatumassa yhtyeen faniksi. Helkutti sent��n, duohan oikeasti kuulostaa aivan Portisheadin ja Black Sabbathin onnistuneelta risteytykselt�. Amber Valentinen uneliaan et�inen laulu, yhdess� raskaita riffej� ja tarttuvia melodioita kiireett�m�sti tiputtelevan kitaroinnin kanssa, muodostaa Juciferin mystiset kasvot. N�m� kaksi elementti� eiv�t tunnu ensialkuun oikein kuuluvan yhteen, mutta niiden keskin�inen magiikka k�y nopeasti vastustamattomaksi. Laulua ja kitaraa tukevat pelk�t rummut, joita soittaa duon toinen puolisko Ed Livengood. Rumputy�skentely on tyyliin sopien ihailtavan suorasukaista ja minimalistista, mutta silti Livengood saa muutamalla harkitulla tempulla ammennettua kappaleisiin entist�kin enemm�n voimaa.

Juciferin kapea soitinvalikoima ei juurikaan rajoita duon ilmaisua ja If Thine Enemy Hunger pit�� sis�ll��n lopulta hyvinkin monenmuotoista materiaalia. Herkemm�t ja seesteisemm�t luennat saavat seuraa raskaammista ja suoremmista runttauksista. Harvaa albumia voikin suositella sek� Portisheadin ett� Black Sabbathin yst�ville, mutta t�ss� olisi nyt yksi sellainen.