Birds Of Prey: Weight of the Wound

Relapse

Birds of Preyn debyytti on julkaistu isojen saatesanojen kera - "death & rollin Reign in Blood", soittajien bändi-cv:itä ja muuta höpöhöpöä. Puheet veressä hallitsemisesta voi unohtaa heti alkuun (kuka tuollaista ostaisikaan, jotain tolkkua siellä mainososastollakin), ja mainittujen kymmenen bändin listasta oman huomiokynnykseni on ylittänyt vain Alabama Thunderpussy.

Mainokset mainoksina, eivät ne hyvää levyä pilaa. Weigth of the Wound on "ihan mukavaa" kuunneltavaa, vaikka ei ehkä ihan niin kuin tekijät aikoivat. Jos pyrkimys on ollut soittaa Entombed -tyylistä rivakkaa death & rollia, niin tämän pilaa jostain soittajien taustoista läpi hiipivä stoner, joka tuo soittoon inhaa laahaavuutta. Tämähän ei taas yhtään sovi yhteen ´rollauksen´ kanssa. Kokonaisvaikutelma on enemmän likaisen autotallistonerin yhdistymä vanhaan thrashiin - ei siis kovin irtonaista kamaa. Syvältä kurkusta tuleva laulusohjo sopii hyvin päälle.

Totutun kaavan mukaisesti levy aloittaa muutamalla rivakalla vedolla, esittelee sitten syvemmällä uivaa puoltaan, ja lopettaa vielä mättöön. Biisihuiput ja -pohjat ovat tämän reilun puolen tunnin aikana vähissä, vain muuten tylsän Frontlawn Filled with Family Membersin blackmetal-välisoitto piristää kuulijaa. Päätösraidassa To Kill a Co-Worker on myös ainesta, helisevä kitaraintro jää armottoman mätön jalkoihin, joka puolestaan rauhoittuu kitarasoolon kruunaamaan loppuun.