Eskobar: Eskobar

V2

Jos t�m� Eskobarin Eskobar-nime� kantava levy olisi Eskobarin ensijulkaisu, olisin intopinke�n�. Mutta koska levy on jo nelj�s t�sm�lleen aiempien kaltainen julkaisu en jaksa en�� edes olkaani kohauttaa. N�m� viimeisimm�n levyn kymmenen kipaletta on kuultu jo siis kolmeen kertaan. Pist�� miettim��n, miksi n�it� en�� julkaistaan. Jonkun levyn kohdalla ehk� voitiin kuulla jonkinasteista uudistumista, mutta t�m� levy palauttaa jalat maan pinnalle taas. Eskobar on ja pysyy � liian samanlaisena.

S�vellykset ovat, edelleen ja taas, kauniita, tekstit kaihoisan koskettavia tarinoita ihmisel�m�n kiemuroista ja b�ndi tulkitsee niit� Daniel Bellqvistin johdolla sulavasti. Kappaleet eiv�t kuitenkaan eroa kesken��nk��n toisistaan eik� mik��n niist� j�� mieleen � ei hyv�ss� eik� pahassa. T�lt� levylt� ei juurikaan voi sanoa l�ytyv�n hitin puolikastakaan. Edellisilt� niit� jokunen viel� irtosi. Ensisingleksi on lohkaistu Persona Gone Missing. Yht� hyv� valinta kuin mik� tahansa muukin levyn raita.

Nyt olisi j�lleen Eskobarilla uudistumisen paikka. T�ll� kertaa muutosta voisi vakavasti harkita teht�v�ksi hieman kovemmalla k�dell�. Tai sitten yksinkertaisesti ly�d� hanskat tiskiin ja j�tt�� muistoksi nelj� harmonista joskin osin mit��nsanomatonta pitk�soittoa