Kaverikerho

Kokkolalainen Valosiepparit on jälleen uusi suomalainen hiphop-kolmikko. Kohtuullisen letkeiden rytmien ja sämplejen päälle räppäilevälle yhtyeelle tuo persoonaa Sini, jonka riimittelystä ja tyylistä tulee hetkittäin mieleen vahvasti Mariska. Alamaan ja Ruodon täydentämän kolmikon suurin ongelma tuntuu olevan se, ettei bändillä tunnu olevan juurikaan sanottavaa. Useammankaan kuuntelun jälkeen mitään ei ole jäänyt pyörimään päähän, vaikka letkeää taustaa kuuntelee ihan mielellään. Toki monella muullakin se asia ei ole se ydin, vaan ensin tehdään musaa ja siihen sitten jotain läpistään. Valosieppareilla tyhjänpäiväisyyden tunnelmaa lisää vielä se, ettei oikein missään vaiheessa tule vastaan myöskään oivaltavia kertsejä tai vinkeää sanankäyttöä. Ei sitä oikein kehuksi voi vääntää, että tätä kuuntelisi mieluummin kokonaan ilman räppejä. Hauskinta osastoa on Ei oo enää-kappaleen pikkulapsen jollottelu, jonka pohjalta lähtevä lapsuusmuistelu on ihan keskivertoa tasoa.