Ville Kalliosta: 100x200 mg

Monsp

Massit takasin suomiräp-albumeista!, vaatii Liisanpuistosta tuttu MC Ville Kalliosta soololevyllään. 15 raidan lättyä kuunnellessa läppä kääntyy hiukan itseään vastaan, sillä ei tämäkään suomiräp-levy mitenkään loista tuosta laajasta deejii/tuottajan biitit kohtaa ämceen ja asennetta suomiriimeillä –tyyppisten tuotosten keosta. Toki hyviäkin juttuja löytyy, mutta aika perustarinointia tuntuisi olevan tämäkin.

Lyhyen intron jälkeen kysellään Kuka rokkaa eniten. Ville lähtee leuka pystyssä kulkevaan sanailu-rooliinsa itsekin hiukan haukotellen. Levyä raavitaan kivasti, torvijutut iskee, mutta mitään ei oikein tahdo tapahtua. Minä en ainakaan jaksa enää yhtään paikallaan pykivää sanailua – jos sellaista haluaa kuunnella niin M.A.Numminen puhui jo aikoinaan kaikenmaailman jätevesilait nauhalle... Sampsa Nuotion laiskasti tukema Messis täs tuo mukaan flamenco-henkisen kitarasämplen. Ihan jeez, biittimies Antti Innanen nostaa pisteitään. Torvien hienosta käytöstä levy saa heti yhden tähden lisää.

Matka levylle on lyhyt haistattaa pitkät kavereille, jotka tuomitsevat kaiken sämpleihin liittyvän. Kitarankaula perseessä kulkevia nostalgia-fanaatikkoja riittää kyllä... Tekeil on mitä?! ei iske, onneksi Katri Puron ja Mariskan vahvistama Komennat ja opetat tuo hommaan iisiä ja aika läskisti soulahtavaa sanailua, jossa machoilu kääntyy ylösalaisin. Kumpi olikaan tossun alla..? Massit takasin nytkähtää liikkeelle humalaisesta saunaillasta, sen räpin lisäksi palauttamassa oltaisiin mm. kaljaa. Stikkaa lamppuun eldis fiilistelee stadin slangilla kelvosti Steen1:sen ja Sampsa Nuotion keralla, biisissä on levyn letkein groove. A-puolen raavittu itsetehostus haukotuttaa, jälleen Sampsan kanssa letkeilevä Nyt tarkasti (alati varuillaan) hehkuttaa tulevaa jälkikasvua kivasti. Toinen mielenkiintoinen vieras on Verenpisaran äänenä tutuksi tullut Rami Raski, jonka tumman äänen vahvistama Aamuna kertoo surullista tarinaa, muuttuen kesken kaiken räpistä melankoliapoppiin. Eemo1:nen käy vinguttamassa vinyyliä lyhyen tovin, jonka jälkeen fiilistellään parin vuoden takaa ja kisaillaan kiivaammin Aksimin ja Teesin kanssa. Letkeät raidat nousivat esiin, muuten levy ei oikein aukea. Ei ylilyöntejä, muttei todellisia killereitäkään...