Pedestrian´s Motor: II (mini-cd)

1000/Fullsteam

Lapkon äänen Ville Maljan yhdessä Saran Jorma Korhosen ja Antti Tuomivirran kanssa perustama ”sivuprojekti” Pedestrian´s Motor on lähtenyt julkaisemaan musiikkiaan mielenkiintoisena mini-cd-trilogiana. Viime vuonna vesille laskettu ykkösosa nosti yhtyeelle pientä kulttimainetta niiden keskuudessa, keille levy päätyi. Nyt on toisen, keskimmäisen askeleen vuoro.

Viiden kappaleen äänite kulkee pääsääntöisesti rauhallisissa, jopa kiireettömissä maalailuissa, joita tahdittaa kuulas piano ja joissa loistaa Maljan ja Korhosen(?) hieno vuorolaulu. Avausraita Speak So We Hear kaartaa kauniisti, heleästi ja valoisan usvaisesti silitellen. Elektronisempi Boys Don´t Learn haaveilee todella pehmeällä biitillä, kauniisti kaartava pianomelodia ihastuttaa jälleen. Vaikka herrojen molemmilla ”pääbändeilläkin” on reilusti kaartavaa melodiaa, on Pedestrian´s Motorin kakkoslevy lähempänä vaikkapa Violan kevyintä sävelkynää. Raskautta ei irtoa kuin Thronen nostaessa meininkiä Nine Inch Nailsin suuntaan kumartavaan kaaos-ujellukseen. Homma ei karkaa käsistä kaaoksen syleilystä huolimatta, lentorata kulkee läpi myrskyjen suunnitellusti. Lostin piano soi kauniisti rauhallisena ja kauniina vastakohtana, vaikka tahti onkin mukavan menevä. Eteerisempi maailma otetaan jälleen mukaan Through My Skinillä, humina-alun jälkeen biisi käynnistyy hiukan yllättäen. Haaveellista, kuulasta ja kaunista ja – mikä parasta – myös tarttuvaa pianomaalailua.