Slow: Pronto!

Plastinka

Slow alias DJ Slow alias Vellu Maurola on mies, joka on usein pysytellyt suurelta kansalta piilossa. Hän on ollut suomalaisen vientimusiikin eturintamalla jo jonkun aikaa ja vaikka hän on tehnyt useita yhteistyöprojekteja mm. saksofonisti Tapani Rinteen kanssa, ei hänelle ole vielä suotu samanlaista mainetta uuden suomalaisen musiikin edustajana. Tosin odotan innolla sitä päivää, kun suomalainen DJ on tiedetty nimi ja joka kodin julkkis.

Pronto! on Vellu Maurolan itsensä mukaan suunniteltu toimivaksi tai soitettavaksi hotelleihin, tyylikkäisiin ravintoloihin tai koteihin. Taustamusiikiksi Prontoa tituleeraava Maurola kuitenkin sortuu vähättelemään sitä. Taustamusiikkia ovat pan – huilulla soitetut Beatles – coverit, eivätkä übertyylikkäät ja jazzhahtavat dancebiisit, joissa on hyödynnetty loistavia muusikoita ja sielukkaita laulajia. On totta, ettei Pronto –levyn biisit suoranaisesti hyppää kuulijansa kimppuun, mutteivät ne huomaamattakaan jää.

Ensimmäinen biisi on todellakin sitä levyn taustamusiikkilinjaa, mutta jo seuraavassa nostetaan panoksia. Little by Little -kappaleessa Natalie Gardinerin pehmeä ja sielukas ääni rullaa groovyn bassokuvion komppaamana, josta muuten tulee mieleen epäilyttävästi Hassisen koneen Hiljaa virtaa veri -kappaleen bassokuvio. Levyn nyrjähdys takaisin taustamusiikkiin tapahtuu jossain keskivaiheilla, mutta myös niissäkin biiseissä on oma tunnelmansa. L.A. Skinin laulama Fall Upon Love viimeistelee viimeisiä haikeita sointujaan, kunnes hittibiisi Again and Again räjähtää käyntiin. Siitä eteenpäin vaatimattomat taustalevynimitykset olisivat voineet painua unholaan ja levyn voisi olettaa jatkavan loppuun bilelevynä. Vaikka näin ei käy, on varsinkin levyn viimeinen biisi Lullaby at 8:45 pm tunnelmakappale sieltä parhaimmasta päästä.

Slown mukaan on ymmärrettävästi tarttunut aika paljon chill out eineksiä Rinteen kanssa tehtyjen projektien kautta. Levyn tasapainon kannalta on kuitenkin mukava todeta, että vanhat kunnon Pepe DeLuxe -torviräjäyttelyt tuntuvan myös olevan mukana. Levyn vierailijakaartikaan ei tosin vaatimattomuudella pröystäile. Mukana ovat mm. Hammond –maestro J – P Virtanen, vibes –virtuoosi Arttu Takalo, Kitaristi isolla K:oolla Samuli Laiho ja yleismies Kalle Chydenius. Lisäksi levyllä vierailevat kolme erittäin tasokasta laulajaa, joiden pehmeä sointi on kuin levylle räätälöity.

Vaikka levyn itseoikeutetusti nimetty genre onkin taustalevy, on se silti hyvin tuotettu ja tasokas levy, tosin vähempää ei Slowlta voisikaan olettaa. On eri asia onko levykohtaiset biisit tarpeeksi hyviä, mutta tuotantopuoli tällä miehellä on ainakin hanskassa. Kiitettävää levyllä on, taustalevy -leimasta huolimatta, että vaikka Slow on pysytellyt tarkoituksella minimaalisessa revittelyssä, levy ei sorru ylenpalttiseen flegmaattisuuteen. Slown olisi kuitenkin toivonut sortuvan päinvastaiseen, varsinkin levyn loppupuolella.