Manifesto Jukebox: Strain

Combat Rock Industry

Riihimäkeläislähtöinen Manifesto Jukebox on muokannut miehistöään. Janin kiireet Combatin ja I Walk The Linen kanssa kasvoivat kestämättömiksi ja hänen paikkansa kitaristina täytti Abduktiossa rumpuja paukuttanut ja Lähempänä loppua-yhtyeessä kitaroinut Heikki. Yhtyeen kolmoslevyn äänityksissä Jani on vielä ollut mukana, mutta kiertueelle lähdetään Heikin kanssa.

Kolmoslevy Strain todistaa, että Jukeboksi on ihan entisenlaisessa iskussa. Tiukassa mutta melodisessa punk rockissa on ehkä entistä enemmän rockia mukana, mutta asenne on tutun peräänantamatonta. Se tärkein asia eli tarttuva biisimateriaali on minun korvaani kehittynyt entisestään eikä MJ:n paahto maistu tällä levyllä liian tukkoisalta edes tällaiselle hivenen kevyemmän soitannon ystävälle. Rise And Shine lähtee mukavasti rytisten, riffiä kierrätetään raipakasti, tunnelma on synkkyydestään huolimatta energinen ja sykkivä. Antin karhea vokalisointi kuulostaa paremmalta kuin vielä kertaakaan tähän mennessä, vaikka laulu ei Manifestillä ehkä olekaan ihan yhtä isossa roolissa kuin monilla muilla bändeillä. Taustalaulutkin toimivat. Tummuudesta huolimatta soittoon on ujutettu myös valoisasti maalaavia melodioita ja haikeutta, joka jotenkin aina tuntuu sopivan suomalaiseen mielenmaisemaan.

Mitään suuria kaavasta poikkeamisia ei yhdeksän biisin joukossa tapahdu, jollei sellaisena halua pitää esimerkiksi Gloves Come Offin säkeessä kuuluvaa hivenen haaveellisempaa otetta tai piiloraidan päättävää akustista tunnelmointia. Intensiivistä mutta melodista punk rockia sieltä paremmasta päästä.