Turussa vuonna 2003 perustettu Traffic Island on jo debyytti-ep:llään melkoisen valmista kauraa. Kevyen ilmavaa, kiivaaseenkin juoksuun yltävää melodista indiepoprockia soittava nelikko teki tämän arvostelussa olevan kolmen biisin tuotoksen jo syyskuussa 2005 ja on puuhaamassa jo pitkäsoittoa. Silti ei pidä valittaa puolen vuoden viivettä, koska kyseessä on todella sulava, koukukas ja viehättävä yhtye. Tällaiseen kelpaa törmätä jälkijunassakin.

Levyn saatteessa bändin tyylisuunnaksi tarjotaan indierockin lisäksi alternative rockia, mutta mitään varsinaista tummaa paahtoa hommassa ei ole. Pikemminkin soundissa maistuu hetkittäin muun muassa The Soundsin menestyksekkäästi käyttämä, 80-luvulle kumartava bilehenkinen rock-kimallus. Etenkin kolmosraita Day Without Air yhdistyi korvissani jostain syystä ruotsalaisbändiin... Ehkäpä se on vain se kitarapyörteily, jossa on jotain samaa. Glam-väre ei kuitenkaan ole mikään kovin vahva piirre, enemmän Traffic Island hymyää popisti. Kyllä niitä Bloc Partyjä ja The Killersejäkin on silti selkeästi kuunneltu. Avausraidalla Studio Apartment sävellystyöstä, laulusta ja kitarasta vastaava Oskari Ruohonen yltää jopa pienimuotoiseen ruoskintaan, mutta mitään kovin rankkaa meuhkaus ei ole missään kohtaa. Hivenen melankolisempaa rullausta tarjoilee Three Star Hotel, jonka ehkä helpoiten voisi mieltää syleilevän mitään alternativen sukuista. Positiivista poppia joka tapauksessa. Todella lupaava ensikosketus.