Fonal

Risto-yhtyeen lastenlauluihin paneutuva alter ego Ris-To repäisee itsensä ulos aikuisversionsa rinnasta. Kauas ei ole omena puusta pudonnut, jos aikuista Ristoa vertaa nuorempaan painokseen. Samanlaista puolikieroilevaa ja söpösti progeilevaa soitantoa tuntuvat olevan myös yhtyeen satuja ruotivat kappaleet. A-puoli neljän biisin vinyylistä aloittaa yhteen nivoutuvat ”sadut” Känninen kotka & hiirulainen -rokilla, jossa ikivanha ajokoira Hessu rakastuu hiirulaiseen ja niin edelleen. Kevyen psykedeelisesti maalaileva Hiirimuori ja Buddhan pää vangitsee hivenen absurdin kohtaamisen, jossa Buddhan pää saapuu hiirimuorin elämään. Kääntöpuolella söpöillään Olen piirretty hiiri -kappaleen haaveellisella pohdinnalla ”piirretyn hiiren, muttei Mikin” ja Mustan Pekan mahdollisesta kohtaamisesta, päätösraidalla Hessu kostaa hiiren synkeän kohtalon Ennio Morriconemaisissa laukkaavissa länkkäritunnelmissa. Pekan rankkariksi jää jälkkärikielto, joten mitään kovin rankkaa settiä Ris-To ei teksteissään tällä kertaa tarjoile. Ainakaan jos vertaa vaikka Grimmin satuihin... Ehkä yhtyeen terästä katoaa hieman, kun jutut eivät liippaa niin läheltä ihmisen arkea. Sävellykset toki ovat mainioita. Taitavat silti olla enemmän aikuiseen kuin lasten makuun nämä tarinat...