Jericho Fuzz: Liquid Ambush (ep)

Sonic Slum

Helsingin alati väreilevä rockmusiikkikenttä pullauttaa uumenistaan jälleen yhden mielenkiintoisen kokoonpanon. Tai onhan tämäkin kokoonpano toiminut jo useita vuosia, mutta nyt on jotain konkreettista asettaa soittimeen. Jimsonweedissä aikoinaan nimeä tehnyt Suho Superstar jatkaa stoner-henkisen rockin parissa Jericho Fuzz-yhtyeessä, jonka loppumiehistöä yhdistää ainakin soittaminen psy-hippiprogea esittävässä Hidria Spacefolkissa, jossa kitaristi Mikko ”Mike Acid” Happo edelleen taiteilee. Myös rytmiryhmä Moses Psychosis ja Tim Torpedo ovat vaikuttaneet Hidriassa, minkä lisäksi Moses soittaa myös United Underworldissa.

Jericho Fuzzin viiden biisin omakustanne-ep alkaa mukavan nytkyvästi 8 Left To Try:lla. Stoner-rock on ehkä selkein linjaus, muttei mikään ainoa totuus. Hommassa on samanlaista vaanivaa kaarta kuin Hidrialla, mutta selkeästi suoraviivaisemmilla lääkkeillä. Tämä on sitä ”pahaa” rockia... Sopivissa määrin vaaniva, energinen ja tykki. Velkaa tunnustetaan niin Soundgardenin, Jane´s Addictioniin, K.Y.U.S.S:in kuin Monster Magnetinkin suuntaan, eikä QoTSA:kaan heittona kovin kauas lipsahda. Nelikon itsensä tarjoama risteytys The Doorsia, Black Sabbathia ja AC/DC:tä kuvaa myös jotain touhusta, vaikka viimeksi mainittua ei ehkä keitossa ole samoissa määrin kuin Sapatin tymäkkyyttä ja Doorsin vaanivuutta.

Heart Of The Moon on hiukan psykedeelisempi ralli, jossa hivenen efektinen laulu harhailee toimivasti. Melkoisen makeaa fuzz-ratsastusta. Raipakasti jytkyttävä Little Venus on ehkä kattauksen groovein rykäisy, peppua keikuttavaa rokettia. Dies Irae taas mättää raskaasti kuin Sabbath, mutta tunnelmoi kevyemmällä pintavireellä. Niskaa nytkyy ja jalka polkee. Loppuhuipennus Last Mission On Earth astelee pohtien, vaihdellen melko kevyistä sävyistä raakaan säröön. Kaikuisa kerto matkustaa kauas 60- ja 70-lukuiseen rock-psykedeliaan, lopun vaeltelu liikkuu samoilla aikajanoilla. Mukavan polkevaa, noin astetta raskaammaksi rokiksi. Ihan vastaavia sfäärejä tavoittelevia rock-comboja ei hetkeen ole kotimaasta tullut vastaan. Eli persoonaa piisaa.