The Phoenix Foundation: Falling

Combat Rock Industry

Jos oli The Phoenix Foundationin debyytti These Days tiukkaa turboahdettua punk-v��nt��, liikahtaa turkulaisnelikon kakkoslevy Falling selv�sti popimpien ja rennompien s�vyjen pariin. When Will We Ever Learnilt� kaikaa jopa akustinen, haikeasti v�r�j�v� kantrikitara. Kuullaanpa soiton seassa v�lill� jopa selloja...

Avausraita Do I Have To Change... potkii tiukasti reilun minuutin alku-mietiskelyn j�lkeen. Fiilis on silti aika haikea ilman takakireytt�. Laulaja-kitaristi Jallun englannin ��nt�mys nyt ei t�ysin sulavasti suju, mutta pieni aksentti ei punkin ollessa kyseess� hirve�sti tunnelmaa heikenn�. Again potkii kiivaammin, silti rennosti. Melodisuus nousee yhtyeell� selke�sti esiin ja touhussa maistuukin hiukan samanlainen haikea herkistely kuin I Walk The Linen tuoreimmalla. I Think I Can l�htee n�pp�ilyst� pohdiskelemaan, We Have Got To Try painaa puolestaan kaasua valoisasti. Akustista kitaraa ja selloa kuullaan kappaleen p��tteeksi.

To Lose A Friend vakuuttaa mollissa keinuvana akustisena rallina, This Townin s�r�inen soundi ja tarttuva kerto toimii my�s hyvin. Lis�� selloja kuullaan uneliaalla So Am I:lla, nimibiisi Falling maalailee ajattomasti ja kaartaa korkealta. Bassokuviolla k�ynnistyv� Don�t Look So Sad p��tt�� levyn karheasti h�lk�ten. Suomenkielinen piiloraita on my�s ihan toimiva. Foundationin punk rock on samaan aikaan menev�� ja karhean rentoa. Hommassa maistuu niin kauniit melodiat kuin melankolisuus. On hienoa huomata, kuinka suomalaisen rockin vahvuuksiin kuuluvaa melankolisuutta kuulee nyky��n my�s punkimmissa tuotoksissa. The Phoenix Foundation kakkonen on t�ll� saralla v�hint��n kelvollinen kokonaisuus.