Lapko: Scandal

Fullsteam

Harjavaltalaislähtöinen indierock-orkesteri Lapko julkaisi toisen albuminsa. Yhtye junttaa melankolista valittavaa rokkiaan nyt hieman valmiimmalla otteella. Tamperelaiselta Jukebossilta pääkaupunkimme Fullsteam Recordsille siirtynyt kolmikko on kasvanut, niin soitannoltaan kuin biisimateriaaliltaankin.

Tosin vahva omaperäisyyden puute vaivaa edelleen. Suurin osa jutuista tuntuu olevan jostakin lainattuja. Vaikka Lapkon kohdalla vertaukset Placeboon ja Tooliin ovat levyarvosteluissa jo muodostuneet kliseiksi, niin niiltä ei voi nytkään välttyä. Tosin tällä kertaa noita lainoja on tehty myös muualta. Joitakin riffejä ja hetken tunnelmia voi verrata jopa Rushin musiikkiin. Laulaja Maljan ääni jo yksistään tuo väistämättä mieleen Brian Molkon.

Kymmenen vuotta yhdessä soittaneen trion soitanta on todella tiukkaa ja ammattimaista, mutta se ei yksin riitä. Biisimateriaalissa on kuitenkin kehitystä edellisestä levystä. Tällä kertaa on uskallettu progeilla enemmän. Kappaleiden rakenteet kuulostavat monimutkaisemmilta ja pidemmälle harkituilta kuin edeltäjällään. Tunnelmasta toiseen liikutaan nopeastikin kappaleen sisällä. Levyn draaman kaari on mietitty. Lapko ei kaahaa kuutta biisiä putkeen, vaan parin tykityksen jälkeen vedetään hetki henkeä rauhallisempien raitojen kera.

Vahvimmiksi hetkiksi levyltä nousee Pistol In The Way, jonka junnaava perusriffi antaa Maljan laululle tarpeeksi tulkintatilaa. Kappaleessa liikutaan luontevasti tunnelmasta toiseen sekä vältetään myös suuremmat lainailut muilta yhtyeiltä. Muita tähtihetkiä levyllä tarjoaa hyperaktiivisesti hakkaava Fire Horses sekä singlenäkin julkaistu Bogart Co:lta nimensä lainannut All The Best Girls. Singlebiisin nimivalinta on jatkoa edellisen levyn biisin nimen lainaamiseen. Siellä kappaleen nimi oli lainattu WASP:lta biisistä Kill, Fuck, Die. Itse en ymmärrä tuota suoraa kappaleiden nimien varastamista. Ollaan muka niin intertekstuaalisia, että peitetään sillä oman luomistaidon puute. Toki noita biisin nimiä olisi voinut viljellä vaikka biisin tekstien sisällä, mutta tuo suora kopiointi ei ole yhtään hauskaa. Lapkon ns. ironia ei minulle aukea.

Kommenttien keskiarvo:

Pezcu kommentoi 31.01.2006:

Pisteet:

Varastamista ja lainailua, juupa juu. Kanta manifestoi ainakin minulle likaisena mielikuvituksena ja välinpitämättömyytenä. Malja ei varmaan äänelleen varmaan mitään mahda, ja ylipäätään minkään vertaaminen Placeboon, tuohon soittotaidottomien poseeraajien yhden biisin bändiin, on jo solvaus sinänsä. Arvion raudanlujalla logiikalla kaikki intertekstuaalisuus on halpahintaista runkkausta vailla minkäänlaista syvempää ambitiota. Herraisä, pitänee lakkauttaa populaarimusiikin lisäksi vähintään arkkitehtuuri, maalaustaide ja kirjallisuus, nämä kentät kun kommentoivat itseään ja toisiaan. Kyynisyys ja vilpittömyys eivät tule toimeen.

walbu kommentoi 31.01.2006:

Pisteet:

joo, kyllä Lapko minun korvaani entistä enemmän kuulostaa itseltään ja sen lisäksi vielä hyvältä. Scandalilla Lapkon kiihkeä ilmaisu kyllä kiteytyy hyvin, mutta pidän silti edelleen yhtä lailla The Armsista ja K.O.-ep:stä vähintään yhtä paljon. Olen Pezcun kanssa samaa mieltä siitä, että jos tuijotetaan vain sitä "miltäs tämä nyt kuulostaa?" niin ei varmaan kannata kuunnella mitään 1960-luvun jälkeen tehtyä. Mikään käänteentekevä klassikko Skandaali ei siis ole, mutta aika pirun mukavaa kuunneltavaa elinvoimaiselta ja nälkäiseltä ja ennen kaikkea tiukalta bändiltä. Livenä touhu on entistä kovempaa.


Ja se täytyy kyllä sanoa, että jos Placebon nimeää "yhden hitin ihmeeksi" , niin aika monta muutakin bändiä voi nimetä yhtä lailla. jotkut bändit tahkoavat 50 vuotta ilman varsinaista hittiä, mutta voivat silti olla ihan tappavan hyviä. Keskiarvo saattaa olla aika korkea, vaikkei piikkejä käyrässä näkyisikään.

Pezcu kommentoi 31.01.2006:

Pisteet:

Tarkoitin siis bändin kykyä muuntautua, en suinkaan biisien tunnettuutta. Tai no, onhan niillä kaksi biisiä: se nopea ja se hidas. :)

walbu kommentoi 31.01.2006:

Pisteet:

sama kyllä koskee vaikkapa jotain apulantaa yhtä lailla

heikkokeino kommentoi 13.11.2006:

Pisteet:

Pakko kyllä vähä hämmästellä arvostelussa mainittua lainailua ja omaperäisyyden puutetta, niinku mitä ihmettä. Minusta tämä levy ainakin on juurikin omaperäistä ja lainailusta tosiaan voisi tämän perusteella syyttää ketä vain. ei pysty allekirjoittamaan. Ehdottomasti yksi vuoden parhaista kotimaisista levyistä, ei yhtään täytebiisiä.