The Driven Dynamo: Expression

Roku

Oululainen actionpunkrock-nelikko The Driven Dynamo soittaa debyytillään tiukasti juoksevaa katurockia punkisti uskottavalla asenteella. Särö on voimakkaan rosoinen, vinguttelu pysyy hallittuna, laulu on karheaa. Vuonna 2002 nykyisen meiningin aloittaneen porukan hoocee-tausta kuuluu, muttei ole enää mikään perimmäinen totuus. Yhtye on selkeästi siirtynyt enemmän melodioiden ja rokin suuntaan, vaikka punkin räkäisyys ja hooceesta tuttu tinkimätön tiukkuus edelleen touhua leimaavatkin.

Avausraita Some Day You Will Die on melko vahvasti katurockia pianokilkutuksineen ja taustahuutoineen. Laulaja-kitaristi Jani Erkkilän ääntäminen töksähtelee, mutta energisyys ja karhea räkäisyys paikkaavat osaltaan pahinta särähtelyä. American Dream meuhkaa hiukan suoraviivaisemmin, ujeltava pianotiluttelu tuo pienestä roolistaan paljon sävykkyyttä tähänkin biisiin. Minun korvaani enemmän punk kuin edellinen. Ignore, Adjust And Followista löytyy sekä taputuksilla varustettuja melodiakulkuja että tiukkaa mättöä. Rauhallisemmin kaartava Living Extreme miellyttää tuollaisena positiivisena ja energisenä tykittelynä meikäläisen kaltaista, groovemman rokin ystävää. Hyvää riffittelyä!

Hyvää meuhkaa jatkaa myös pariminuuttinen Until We´re Dead´N´Gone, jatkossa hommaan alkaa kaivata jo jonkinlaista vaihteluakin. Toki Dynamo pistää omalla sarallaan hyvää settiä, mutta kaava käy tosiaankin hiukan yksipuoliseksi pidemmän päälle. Feeling Painin suomenkielinen tahdinlasku, We Can Change The Worldin hymyilevä päättömyys, Selfishnessin mietteliäämpi alku, No Controlin bassosoolo... tällaisia osasia kaipaisi vieläkin enemmän melko raa´an mätön sekaan. Myöskään Gotta Keep It Rollingin kaltainen niskaa nykivää potkivuus ei ihan koko materiaalista nouse, vaikka tiukkaa settiä Expression onkin. Vahvasti livenä soitettu soundi lupaa hyvää keikkojen osalta, joten täytynee koittaa osua Dynamon keikalle.