Oak Knoll

Riihimäkeläinen Calmsite löysi itselleen isännän melkoisen kaukaa, kun yhtye solmi viime vuonna levytyssopimuksen Yhdysvaltalaisen Oak Knoll Productionsin kanssa. Yhteistyön ensimmäinen hedelmä, debyyttialbumi The Erector, julkaistiin nopeasti sopimuksen solmimisen jälkeen. Nyt on koittanut sen ”vaikean toisen levyn” aika, mutta bändi ei tunnu turhaan jäykistelevän moisen takia.

Viisimiehisen orkesterin metallista möykkää ei ihan noin vain lokeroidakaan, vaikka bändi itse katsoo soittavansa melodista death-rockia. Mukana on toki selvästi eniten death elementtejä, mutta metalliseosta on ryyditetty sangen reilulla määrällä thrashia. Lisäksi kaikkein maanläheisen, likaisin ja raskain mahdollinen rock on perinteisen metallin lisäksi vahvasti läsnä. Englanninkielinen laulu on joitain poikkeuksia lukuunottamatta matalaa death-murinaa, jossa tunne välittyy lyriikoita huomattavasti paremmin kuulijan otsalohkoon.

Soundimaailma on nähtävästi tarkoituksella jätetty melko tummaksi ja tunkkaiseksi, mikä sopiikin alarekisterissä möyrivään lauluun ja runsaaseen melodisen deathmaiseen kitarointiin. Yhtyeen raskas tahkoaminen uhkaa muuttua jo muutaman biisin jälkeen väsyttäväksi tarpomiseksi, sillä kun kappaleiden tarjoama repertuaari on kertaalleen käyty lävitse tarjolla ei ole juurikaan variaatioita. Puolessavälissä kuultava, melodista laulua väläyttelevä Date With The Blades ja jälkimmäisellä puolella iloisesti maisemaan rässähtävä White Boots Rodeo tarjoavat toki pientä vaihtelua, mutta kappalemateriaalin liiallinen samankaltaisuus on kuitenkin päivänselvä ongelma.

Calmsiten yhdeksän raidan annos onkin ehkä hieman tuhdin kokoinen ideoiden määrään ja totetuksen yksivärisyyteen nähden. Mitä luultavimmin retkue pystyy nousemaan aivan toisille tasoille livenä, mutta studiossa sitä todellista draivia ei ole vielä kyetty taltuttamaan ja tallentamaan riittävän vahvana.