Julkaistu: 16.12.2005
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Sub Pop
Seattlelainen laulaja-laulunkirjoittaja Rosie Thomas on julkaissut kolmannen levynsä Sub Popille. Thomas on yksi näitä tunnelmallista poppia tekeviä naisääniä, jotka tavoittavat hakemansa tunnelmat ja yltävät syvällisyyteen asti. Enempi vähempi sukulaissieluiksi voisin ainakin muutamien biisien kohdalla tarjota esimerkiksi Tori Amosta sekä kotimaan Astrid Swania. Tärkein esikuva tälle entiselle Velour 100 -solistille on kuitenkin Joni Mitchell, jonka folk-poppia Thomas vie omassa musiikissaan hivenen indiempään suuntaan.
Rosie aloittaa haikeasti näppäillen Since You´ve Been Aroundilla. Kiireettömästä mollista huolimatta touhussa on mukavan positiivinen pohjavire, tunnelma toivosta ja tarpeellinen annos lämpöä. Amosmainen Pretty Dress liikkuu vaivihkaisesti kohtalokkaampaan suuntaan pianolla ja jousilla. Kertoon mennessä se lämpökin jälleen palaa ja hymy pysyy kuulijan kasvoilla. Hyväntuulisuus on kuitenkin aika iloinen asia. Sen kun vielä yhdistää sielukkuuteen ja kauneuteen, niin hyvää luulisi tulevan. Ja ainakin Thomasin kolmannen levyn kohdalla hyvyys on jatkuvasti läsnä.
Pitkälti samoissa tunnelmissa jatketaan koko yhdentoista raidan ajan. Joukosta voisi nostaa laiskan, mutta makeasti kasvavan Guess It Mayn, Ed Harcourtin kanssa duetoidun Let It Be Men sekä kuulaan Say What You Wantin. Sen kummempia notkahduksia tai turhia täytteitä tässä tarjottimessa ei ole. Silti ei levy ihan kylmiä väreitä nosta tai käänteentekeviä uutuuksia esittele. Toisaalta tällaisen musiikin kohdalla minun mielestäni se tunne ja koskettavuus ovat avaintekijöitä ja niitä Thomasilta kyllä löytyy. Se riittää.
Vieläkö jokin muu mättää? Pääsääntöisesti ei kovinkaan moni kohta, mutta ihan joka tilanteeseen en If The Songs Could Be Heldiä lähtisi suosittelemaan. Tahti on kuitenkin aika pohdiskelevan raukea, hetkittäin jopa laiska. Niinpä kauniit näppäilyt sopivatkin parhaiten iltapäiviin tai sunnuntain ratoksi, ei ehkä ripeimpään nousuhumalaan. Silti, kyllä minä Thomasia jaksaisin kuunnella kesälläkin eikä näin talvella kotona tulen äärellä, kun pakkanen paukkuu. Kun neito on viime vuosina kiertänyt muitakin Pohjoismaita, niin sopii häntä toivoa Suomeenkin ennen pitkää. Voisi olla melkoisen mukavata...
Seattlelainen haikean melankolinen, mutta lämpimän sielukas laulaja-laulunkirjoittaja.
Kotisivut: www.rosiethomas.com
(Päivitetty 16.12.2005)