MXD: Frustration Is Fuel

Equilibre

Ja sitten jotain aivan muuta...
Ranskalainen MXD paiskaa silmillemme albumillisen pääosin englanninkielistä, monikulttuurista elektro - metalli - techno - industrial - rock räiskettä. Tämän rajoja kunnioittamattoman retkueen soitossa yhdistyvät White Zombien metallisen rockaava groovaus, Prodigyn tylyt purevat biitit, koneellisemman Minstryn raskas mörssäys ja Chemical Brothersin kyky löytää ulospääsyteitä tanssilattialle vaikka mistä.

MXDn valtaviin mittoihin kasvavan tehdashallin kivijalkana toimivat perusrytmeistä vastaavat koneet, jotka pumppaavat tauotta tuoretta verta kappaleiden rakenteisiin. Raskasta kitaraa pistetään jakoon runsaalla kädellä lähes jokaisella raidalla, mistä voi vetää pieniä yhtäläisyyviivoja myös alan legendaaristen pioneeriorkestereiden Skinny Puppy ja Young Gods suuntaan. Massiiviset tanssilattiajytyytykset saavat albumin loppupuolella entistä hallitsevamman roolin metallin jäädessä joillain raidoilla jo pelkäksi pikantiksi lisämausteeksi. Yhtälö toimii näinkin ihan tyydyttävästi, vaikka persoonallisuuspisteet kääntyvätkin seoksen ”lantraantuessa” lievään laskuun.

Raivoisan Roxygen avauksen lisäksi levyn korkeimmiksi kohdiksi nousevat tunnelmallisempi B-Trail, sekä miltei formula ykkösten vauhtiin yltävä saksankielinen Hockenheim. Myös Die Kruppsia miltei yksi yhteen kierrättävä Fuel pistää tossun hakkaamaan lattiaa kerran toisensa jälkeen. Eivät muutkaan raidat huonoja ole, mutta pientä tasalaatuisuutta räiskeessä on kyllä havaittavissa.

Vokalistin häpeilemättömän Rob Zombiemainen laulu yhdistettynä samantyyliseen ääneen erottuu eniten massiivisista taustoista ja herra Zombien töitä arvostavat löytävätkin tästä varmasti oivan lisän levyhyllyynsä. Mikäli jokin muukin edellä mainituista orkestereista kolisee, kannattaa tutustua ranskalaiseen näkemykseen hybridi-metallista.