Casual: Casual (EP)

Kolme viidesosaa pääkaupunkiseutulainen Casual on pistänyt kolmen biisin ep:n ulos. Muun muassa Franz Ferdinandin ja The Libertinesin suuntaan kumartava bändi määrittelee tyylisuunnakseen mielikuvituksellisen freshin ja positiivisen rock´n dance indie rollin. Jos tuo sanahirviö ei auo minkäänlaisia portteja, niin voin tiivistää viisikon soiton olevan rosoisen rokkaavaa, tanssipotkuista ja tyylitietoista brittihenkistä mäiskettä, joka taivaltaa jossain rokin karheuden ja popin pienimuotoisen tyylikkyyden välimaastossa. Eipä tainnut olla tiivistyksenä oikein onnistunut...

Heti avausraidalla Dancing To A Strangers Tune on tiukka rokkisvengi, katu-uskottavan räsyinen särö yhdistettynä sellaiseen oivaltavaan tanssilattiameininkiin. FF:t, Libertinesit yms. on kuunneltu tarkkaan ja parhaita puolia on poimittu omaan soppaan. Tp:n laulu ei vielä täysin vakuuta, mutta biisikaavat ovat sitäkin miellyttävämpiä. Sitä samaa ruutiahan tässä keksitään toki uusiksi, mutta Casual kuulostaa kaikesta huolimatta, kuten itsekin haluaa korostaa, aika tuoreelta ja energiseltä. Don´t Wake Me Upin jäädessä hiukan edellisestä, pyörittelee kolmosraita Just A Little Boy jälleen tarttuvammin. Ihan avauksen välittömyyteen yhtye ei muilla raidoillaan kuitenkaan yllä. Menevää ja hyväntuulista rokkia, jota voisi ilkeämielinen syyttää ”trendirokiksi”. Mutta eihän tuulien haistelussa toki mitään väärää ole. Ainakin minä jaksan pyöräytellä tätä lättyä jatkossakin.