Amos: A Matter of Time

Hikari Records

Brasilialainen Amos ei ole varsinaisesti uusi b�ndi vaikka A Matter of Time onkin vasta ryhm�n toinen pitk�soitto. Yhtye on ollut kasassa jo yli kymmenen vuotta ja k�ynyt l�pi monta kokoonpanomuutosta kutistuen lopulta kahden miehen projektiksi. T�m� albumikin julkaistiin Etel�-Amerikassa alunperin jo viime vuoden puolella mutta japanilainen Hikari Records on n�hnyt tarpeelliseksi julkaista levyn suuremmallekin yleis�lle. Ja miksip� ei olisi, sill� kyll�h�n t�m� varsin mielenkiintoinen paketti on.

Amos v��nt�� varsin perinteist� goottihenkist� powermetallia uskonnollisilla sanoituksilla. Heti alkuun on tosin sanottava ett� ryhm�n kielitaito ei ole kovin kehuttava. Sanoitukset ovat melkoisen k�mpel�it� ja t�ynn� liev�sti sanottuna hieman erikoisia ilmauksia. Laulaja Rodrigo Shimabukurolta englanti taipuu silti ��nt�misen osalta ihan kohtuullisesti ja paljon huonompiakin laulusuorituksia on kuultu. Kitaristi Evandro Leiten melodiset riffit ovat n�pp�ri�, mutta miehen sooloissa ei sit�vastoin tunnu hirve�sti ideaa olevan. Tunnustusta t�ytyy jakaa my�s hienosta koskettimien k�yt�st�, varsinkin hitaampien biisien pianomelodiat ja urkuosuudet kuulostavat hienoilta.

Levyn tasaisuutta ei voi hirve�sti kehua, sill� hienojen biisien vastapainoksi levyll� on my�s sellaista tavaraa joka olisi kaivannut viel� selv�sti lis�� hiomista. Lis�ksi muutama biisi on menty pilaamaan oudosti t�ysin irrallisilla v�liosilla. Mit��n suuria oivalluksia biiseiss� ei ole ja tuntuu ett� musiikillisesti t�t� samaa on kuultu ennenkin, hieman paremmin tehtyn� vain. Yht��n l�pim�t�� kipaletta levyll� ei kuitenkaan ole, jos puoliminuuttista introa Entering To Flames ei lasketa. Parhaiten levyll� potkivat toisena kuultava perinteinen menobiisi Pentecost ja modernimpaa soundipolittiikkaa edustava p��t�sbiisi Depression.

Jos kristillinen goottipowermetalli tuntuu yhdistelm�n� niin vastustamattomalta ettei edes paikoitellen keskinkertaisuuden rajan alittava biisimateriaalikaan kykene korpeamaan innostusta, niin suosittelen kyll� ihan l�mpim�sti levyn hankintaa jos sen onnistuu jostain kalastamaan. Se ett� itse en t�lle levylle sen suuremmin l�mmennyt johtuu l�hinn� siit� ett� se kuuluu v�h�n liiankin tutuksi tulleeseen kategoriaan, eli levyihin joista pienell� hiomisella olisi saanut niin paljon paremman.