Next Big Thing

Tamperelainen Regina on liikkunut nopeasti. Solisti Iisa Pajulan ja musiikista vastaavan Mikko Pykärin yhteisyritys on jo julkaisemassa debyyttiään, vaikka elonmerkkejä tanssipopyhtyeeltä on kuultu ja nähty vasta kuluvan vuoden aikana. Nopea nousu piirien puheenaiheeksi johtuneekin varmasti siitä, kuinka vähän vastaavanlaista musiikkia on tarjolla Suomessa. Ja mitä sitä suotta vartoomaan, jos homma kerran futaa?

Yhtyeen sekä ulkoisesti että musiikillisesti 80-luvulle kumartavasta tyylistä voidaan toki olla montaa mieltä. Itse en kyseiseltä vuosikymmeneltä hirveästi nostalgiaa löydä, vaikka toki upeaa musiikkia kuultiin silloinkin paljon. Silti Reginan samaan aikaan hiukan naiivi, mutta samalla äärimmäisen tyylikäs, tumma ja kuulas konepop vetoaa. Katso maisemaa alkaa hienosti: avausraidalla Elokuva Mikon miltei hevisti hakkaava seesteinen synailu kohtaa Iisan töksäyttelevän etäisen puhelaulun oivasti. Söpösti laulettu kertsi tarttuu tiukasti niin kuulohermoon kuin välikorvaan, hymy nousee ja niska alkaa nytkyä. Iisan sanoitukset ovat ylipäätään aika arkisia, mutta sellaisina personoivat ja sympatisoivat Reginaa. Vaikka Iisa laulaisi jotain itse keksimäänsä kieltä, olisi synarytmien kuulaan saundin ja laulun yhdistelmä nautinnollista. Pidä varasi, tyttö! on edellistä ”pienempi”, hivenen meikäläisen aina Reginan kohdalla esiinnostamaa Tv-Resistoria muistuttava symppis kasaripoppis. Respalla tuossa touhussa on vain hiukan juurevampi ja monipuolisempi ote, kun taas Regina keskittyy coolina oloon ja seesteilyyn.

Jos bändin kuvittelisi lähtevän lomamatkalle ulkomaille, niin New Yorkin, Pariisin ja Lontoon lisäksi Tokio olisi aika uskottava kohde. Biisin pohdiskelu Tokion ja kotikulmien eroista vahvistaa mielikuvaa siitä, ettei Reginan lyriikoista välttämättä kannata lähteä etsimään sen syvällisempiä merkityksiä tai lyyrillisiä hienouksia. Mutta eihän rokissakaan juuri koskaan mitään sen syvällisempää ilmaista ja miksi pitäisikään? Surisevasti starttaavalla nimibiisillä on levyn hienoimpia tunnelmia, selvästi ollaan reissun päällä... Tai yhtä hyvin vaikka siellä Tokion hotellihuoneessa ihmettelemässä liikenteen neonvaloja. Kiivas Olisitko sittenkin halunnut palata tärisee aika raskaasti, mutta Iisan kuulas laulu tasapainoittaa hyvin. Kohtaamisia kaupungissa nostaa töksäyttelyineen mieleen, että kyllähän Regina olisi aikasten mainiota musiikkia ilman lauluakin. Silti ei Iisa huonosti tonttiaan hoida; koskettavuus ja sympaattisuus ainakin lisääntyvät laulun ansiosta paljon.

Pieni ystävä jättää aika kylmäksi, vaikka tanssilattialla jalka liikkuisikin reippaasti. Kiivaasti nytkyvä ja kilkkaileva Nyt on jo myöhäistä ei myöskään mitään erikoisempaa esittele, mutta kumisevan ja napsuvan Uusi resepti -laulun pilleripohdiskelu on melko mukavaa ajatussurffailua. Sävellyksenähän tuo ei mikään kovin valloittava teos ole. Symppis Minua ollaan vastassa hellyttänee koiranomistajia. Itselläkin hymy nousi haikeasta ja melko rauhallisesta kappaleesta.

Katso maisemaa olisi niin monen muun levyn tavoin loistava ep. 10 kappaleen mittaisena se on toki hyvä, mutta jotenkin loppulevy ei enää sytytä alkupään biisien tapaan. Onhan Regina silti mainio bändi, kyllä tällaiselle tyylikkäälle, tanssittavalle ja hiukan pöhkölle synapopille on Suomessa tilaa. Miksei muuallakin?