Kaakao

Helsinkiläisen indie rock-viisikon omakustanne-ep lähtee liikkeelle energisesti, tummissa merkeissä. Get Firedin jykevän rumpukompin päälle sahataan ahdistuneesti junnaavaa kitaraa pienillä härömausteilla, sitten Teemun piilevän raivokasta laulua. Kokonaisuudesta tulee aluksi hiukan mieleen vaikkapa Candy Cane, mutta aivan yhtä raivokasta ja tiukkaa soittoa Lady Escape ei tahkoa. Hiukan popimpaa, vaikkei mitään kevyttä kamaa olekaan. Lehmänkello on biisissä aika jännä lisä, Seidin koskettimet jäävät vielä aika huomaamattomaan rooliin. 237:kan kimppalaulu toimii hyvin, vinosti taipuva kitarointi viehättää myös. Biisi ei ole ollenkaan niin ahdistunut kuin edellinen, vaikka aika tummaa meno edelleen on. Mukavan vauhdikasta ja myös tarttuvaa.

Vuoropuhelusämplellä alkava Marry Me In Cuba rullaa myös hyvin, hommassa on hyvä rokkipotku mukana ja biiseissä on sekä persoonaa että tarttuvia koukkuja. Huutelu/lehmäkello-yhdistelmä rokkaa ok! Vaikka viisikko taivaltaa lähes poikkeuksetta mollissa ja synkeissä maisemissa, on homma silti toimivasti riehakasta ja voisi jopa sanoa iloisen paahtavaa. (Missed Call) alkaa tottakai tuuttaavalla puhelimella ja rauhoittelee touhua jälleen hiukan eteerisempään askellukseen. Uhkaavia maisemamaalailuja hienovaraisesti, mutta raivokkaasti rokaten. Viiden raidan lätyn päättää moniosainen The Journal, jossa vaellellaan koskettimilla, junnaillaan kitaralla ja maalaillaan energisesti. Biiseistä 237 jäi eniten päälle ja muutenkin viisikon meininki kuulostaa oikein lupaavalta. Ensimmäiseksi eepeeksi melkoisen kypsä.