Renascent: Through Darkness

Metal Union Records

Melodista nopeaa death metallia, tuosta kovasti käytetystä lokerosta se suomalais-ruotsalainen Renascentkin on musiikkiinsa suurimmat elmentit ja selvimmät vaikutteet napannut. Ruotsi-skene tuntuu olevan retkueelle erityisen rakas, sillä monessa biisissä jäljet johtavat suoraan Göteborgin suuntaan. Kuusihenkinen orkesteri on julkaissut vain yhden minin ennen debyyttialbumia, mutta kyse ei ole kuitenkaan mistään keltanokkajoukkueesta, sillä rivistöistä löytyy nippu kokeneita soittajia.

Through Darkness tuntuu aluksi olevan vain yksi valtaisa möhkäle runsaita kitaramelodioita, taustalta koukkujaan viskovia koskettimia, ärjyvää laulua ja aggressiivista rytmiryhmän sulkutulta josta ei tahdo saada oikein pitävää otetta. Tallaa pidetään laudassa niin ettei tienviittoja kerkeä juuri vilkuilla ja monia hyviä ideoita viskataan vähäisen käytön jälkeen tien sivuun. Oma lukunsa on vokalisti Barry Halldanin lähes yksinomaan möreään ärjyntään nojaava tyyli, joka alkoi jo parin kuuntelukerran jälkeen puuduttamaan pahasti. Kappaleiden lyriikat ovat puhtaan kristilliset, mutta ärjytyistä sanoista saa sen verran hyvin selvää, että herra saattaisi puolestani laulaa vaikka Islannin sillilaivaston vuosiraporttia, enkä huomaisi mitään eroa.

Niissä harvoissa kohdin kun yhtye malttaa hieman hillitä mätkettään pääsevät koskettimet ja kitarat kutomaan mielenkiintoisia kuvioitaan. Nämä lyhyet rakennelmat lanataan kuitenkin lähes poikkeuksetta matalaksi, ennen kuin niistä ehtii kehkeytyä mitään sen kummempaa. Tämä malttamattomuus syökin lopulta kokonaisuutta pahiten, sillä nyt nopeat kohdat ja hiljaisemmat suvanteet eivät pääse vuorovaikuttamaan millään tavoin. Ei kovassa vauhdissa mitään vikaa ole, mutta kovinkin blastbeat on tehokeino vasta kun se erottuu riittävästi ympäristöstään.

Sovituksellista silmää tuntuu löytyvän jo mukavasti ja soundipuolikin on suht järjestyksessä. Tasapaksun rytyytyksen alle hautautuvat kitarat väläyttelevät joissain biiseissä suorastaan nerokkaita ideoita, samoin koskettimilla päästään iskemään pari terävää piikkiä. Vahvat hetket ovat kuitenkin lähinnä väläyksenomaisia heijastuksia, joten paljon on vielä tehtävää ennen kuin kovimman death-eliitin sekaan on asiaa.