Mikko Heino: One Fine Day (EP)

Jyväskyläläinen Mikko Heino tekee englanninkielistä tyylikästä sekametelisoppaa, jossa kaikaa niin synkeät konetaustat, kaihoisasti kaartava laulu, efektit kuin metallisetkin sävyt. Mikon laulun ohella keitosta hämmentää Sami Viitalon koskettimet, ohjelmointi ja rytmit sekä Eza Virenin kitarat. Alun huuruilujen jälkeen kuuden biisin ep lähtee ratsastamaan jo puolittain sankarillisen hevisti, muttei kuitenkaan hylkää tummia maisemiaan. Biiseistä Dreaming vakuuttaa parhaiten pienesti herkkänä haaveiluna. Tosin Mikon englannin äänteissä olisi kyllä petraamista... Toki myös God means/Shockin kiivaampi meininki kuulostaa ihan mielenkiintoiselta, jonkinlaiseksi altenative metaliksi minä tätä biisiä nimittelisin. Saatekirjeessä käytetään Mikon musiikista kattonimikettä proge, mutta jos siitä puhutaan niin tuossa kohtaa on aika raskaasta progesta kyllä kyse. Jylhyyttä puskeva kosketinvetoinen Writing Again sekä kevyemmin maalaileva nimibiisi puolustavat proge-nimikettä paremmin. Aika moneen suuntaan kurotetaan. Tyylikkyys ja tunne pysyvät kuitenkin sen verran hyvin mukana, että homma ei kaadu liian sekavaksi poukkoiluksi.