Anssi Kasitonni ja Kovat Piipussa: Sahalahti Shakedown

Musapojat

Vilppulalaislähtöinen, Sahalahdella taidettaan tekevä Anssi 8000 on livenä omatekoisella rumpupatterilla, jurnuttavalla kitaralla ja huutavalla laulutulkinnallaan valloittavasti esiintyvä rock-artisti. Ihan vastaavan laista sympaattista tunnelmaa mies ei saa aikaan levymuodossa. Silti melko yksinkertaisia, mutta iskeviä kaavoja käyttävä herra onnistuu esittämään myös tallennemuodossa oman juttunsa sen verran vakuuttavasti, että hattua täytyy nostaa.

Seitsemän raidan ja bonusbiisin kokonaisuus Sahalahti Shakedown on Anssi Kasitonni ja Kovat Piipussa –nimellä otsikoidun artistin sadan lätyn painos, joka on jo mennyt kuin kuumille kiville. Suhteilla onnistuin kuitenkin saamaan yhden kappaleen varmasti tulevaksi kulttilevyksi nousevaa teosta. Vaikka tätä ei siis mistään käsiinsä saisikaan, on hommassa sen verran persoonallinen meisinki, että oikeuden ja kohtuuden mukaan nämäkin biisit ilmestyvät vielä joskus hiukan isommalla tarjottimella. Ja kyllähän Kasitonnia pystyy teille, rakkaat lukijat, ainakin hiukan avaamaan, kun on jotain mitä sorkkia.

Heti avausraita Daddy On The Phone tiivistää tärkeimmän: Edellä mainitulla arsenaalilla esitetyn biisin riehakkuus, särö ja sellainen rempsakas tekemisen meininki paistaa kuin aurinko keväthangelle. Tärkein juttu moisen häröilyn onnistumisessa, eli oikeasti mielenkiintoisten biisien rakentaminen, onnistuu Anssilta hyvin. Rauhallisempi Hand Of Elvis todistaa, ettei vauhdin hiljentäminen tuhoa kaavan tarttuvuutta. Pikemminkin päinvastoin, hommaan tulee jopa hivenen melankolisuutta ja komeaa melodiakaarta. Hommassa yhdistyy osuvasti maukas biisikynä ja persoonallinen vinosärö. No Work WHS:llä hommassa maistuu sellainen puolihullu suoblues, jossa ärjyvähkö lauluilmaisu puolustaa hyvin paikkaansa. Melko ytimekkäiden teosten sarjassa Becker And Mom In Brazil tuo sisäänpäinkääntyneisyydessään mieleen Beckin, urku on mukava bonus. Pitfall Warrior lähtee taas kaahaamaan, kun taas Dangerous Headspin rauhoittuu hieman. Pikkuhiljaa kiihdyttelevän Guantanamon aikana mieleeni nousee jostain syystä myös Varpaisjärven suohullut Cosmo Jones Beat Machine - vaikka Anssi tekeekin hommaa hiukan eri reittiä, on molemmilla samanlaista hillittömyyttä meiningissään. Bonusbiisi Metal Survivor vie särön entistä raskaampaan suuntaan ja junnailee poissaolevasti. Kaartavan lauluosuuden tarttuvuus tekee biisistä yhden levyn kohokohdista.

Melko lo-fi-häröilyähän Sahalahti Shakedown on, mutta tarttuvaa, persoonallista ja symppistä. Liikaahan tällaista ei toki kannata äänittäessä viilata, puolivillaisuus on tärkeä osa touhua. Hyvistä ideoista ja hengestä huolimatta kokonaisuus ei silti vielä ole ihan napakymppi. Parhaimmillaan homma onkin (ainakin vielä) livemuodossa, jossa Anssin persoona ja esiintyminen lähensivät touhua kuulijalle entisestään. Arvosanassa varmasti paistaakin se, että miehen setti on tullut livenä todistettua. Joutui diggaileen...