Adam & Santtu: Hei, Me Laulamme Jälleen, Hei!

NordicZound

Melkoista hippeilyä on Adamin ja Santun eli Jussi Hautalan ja Ville Lappalaisen musiikillinen maailma. 16 raidan äänitteellä kuullaan niin räppiä, folkia, reggaeta kuin poppiakin akustisella nuotiokitarameiningillä tulkittuna. Aiheet käsittelevät naisten tylyyttä ja levy onkin pilke silmäkulmassa tehtyä terapiatyötä näistä karuista kokemuksista selviämistä varten. Espoon Viherlaaksosta ponnistavan kaksikon tarinoista hilpeästi nykivä videofirma-stoori Aikuiseen makuun sekä osuvia läppiä oikeasti surumielisen balladin seassa tarjoileva Tunnen surun nousevat kokonaisuudesta. Sä oot kivan vuoropuhelu on myös ihan hauskaa. Aurinkoinen Kodissain on hiukan samanlaista positiivista akustista folkhoppia, kuin mitä Juhani tiputtelee. Samaa henkeä on myös Sibeliuksen kyyneleessä. Silti samanlaista tarttuvuutta kuin mitä reggaehtavasta huuliharppukeinutteluun kasvavalla Sormet sannassa -biisillä kuulee, kaipaisi lisää.

Levyyn on jätetty keikkahengessä ”välispiikkejä” eli hassuja kommentteja biisien taustoista. Touhussa on sen verran kieli poskessa –meininki, että se pistää kyllä hörähtelemään mutta pidemmän päälle ei valloita. Vaikka kuinka herroilla olisi nastaa ja omaa kivaa touhunsa kanssa, ei se paras terä täysin välity kuulijalle. Levyn hällä väliä-henkinen toteutus ja ”kyl mä tuen sua” –veljelliset halaukset eivät jaksa ainakaan minun innostustani pitää kovin pitkään yllä. Toki tällaista vapautunutta kevyttä parisuhdeterapiaa hetken jaksaa fiilistellä. Ja koska levyllä on kuitenkin pääasiassa hyvä meininki ärsyttävän ranteiden viiltelyn sijaan, päätyy levy lopulta hyvään keskikastiin.