• Arviot
  • Levyt
  • Pienet
  • Livet
  • DVD
  • Kirjat
• Haastattelut
• Artikkelit
  • Ajankohtaista
  • Klassikko
  • Sarjakuvat

Linkin Park: Hybrid Theory

Tämän yhdysvaltalais-ryhmän debyyttilevyn avaava biisi-kolmikko Papercut - One Step Closer - With You osoittaa yhtyeen taitavan iskubiisien todellista juonikkuutta vaativan tekotaidon, mutta, mutta... todella energisen alun jälkeen sorrutaan keskinkertaisuuteen ja turhan tuttuihin ratkaisuihin. Liian useasti sävellyksistä, riffeistä ja sovituksista nousee jokin toinen rapmetallin saraa taittava bändi mieleen. Vasta levyn loppupuoliskolla johtoidea tuntuu löytyvän uudestaan. In The End ja Pushing Me Away nousevat jälkipuolen selviksi johtotähdiksi laajentaen levyn maisemaa juuri sopivasti.

Kaksitoista raitaa luetaan läpi vajaassa 38 minuutissa, joten turhasta venyttelystä bändiä ei tarvitse syyttää. Tämä jatkuvan tasainen vauhti kääntyy sekä eduksi, että etenkin parempien rallien kohdalla haitaksi. Hyviä ideoita joita soisi kehiteltävän eteenpäinkin hylätään surutta. Apuaan on studiossa antanut myös With Youlla vieraileva The Dust Brothers, sekä basistin tonttia täyttävät Ian Hornbeck ja Scott Koziol. Materiaaliltaan lätty on hämmästyttävänkin tasainen, ottaen huomioon että tässä on siis kyseessä vasta päänavaus.

Soundillisesti levy on mielenkiintoinen keitos NuMetal-Electro-Metal elementeistä, ja osoitus siitä ettei rankkuuteen aina tarvita 'Fuck' sanaa (levyllä ei ole sitten ainuttakaan kirosanaa). Oikeastaan yhtyeen yleis-soundi on yllättävänkin kevyt, sillä minkäänlaisesta Korn tyyppisestä jyräyksestä on viisikon kohdalla turha puhua. Ryhmän diskanttinen runttaus täyttää toki eetterin muttei tukahduta äänimaisemaa. Näin perinteisemmästä laulusta vastaavalle Chester Benningtonille ja pääosin rap-osat hoitavalle Mike Shinodalle lankeaa päärooli - ja tähän tilanteeseen on varmasti tuotantovaiheessa tähdättykin. Bändillä on ilmiselvää potentiaalia, jota se ei kuitenkaan vielä täysin hyödynnä, jään odottamaan seuraavaa levyä suurella mielenkiinnolla...

Kommenttien keskiarvo:

Nimetön kommentoi 11.06.2004:

Pisteet:

Jo oli loistava esikoislevyksi. Olen varmaan joskus kuullut One Step Closer:n radiosta, sillä se kuulosti tutulta kun kuuntelin kyseistä levyä kotimatkalla, kun olin juuri ostanut sen. Nu-metalia parhaasta päästä, ehdottomasti. Kaikki kappaleet ovat loistavia, tosin Runway:sta en aluksi pitänyt kauheasti. Kuuntelen Linkin Parkia usein ollessani vihainen, kappaleisiin voi loistavasti purkaa tunteensa laulamalla mukana. Kuuntelen toki muulloinki, Chesterin huutamis-laulua ja Miken räpäytystä on aina ilo kuunnella. Fani olen ollut vasta n. vuoden (en sitäkään), ja kaikki albumit löytyvät levyhyllystäni Live In Texa:sia myöden, jossa on mukana se DVD. Paras kappale tältä Hybrid Theory albumilta on ehdottomasti In The End. Vähän rauhallisempaa meininkiä vaihteeksi, ei pelkkää huutamista. Sitä voi kuunnella vaikka jos on yksin ulkona, istuu penkillä ja katselee auringonlaskua. Ottaa vain kannettavan mukaan. Mutta, suosittelen tätä albumia kaikille, erityisesti todella hyvän nu-metalin ystäville.

Nimetön kommentoi 14.07.2004:

Pisteet:

fantastic record and fantastics beats!!
Oh i've neva heard nothing like this..!!! LP's style is so fantastic!!!
Yeh, and ev'ryb'dy look at this!! And wr'te your comments in guestbook!! http://www.freewebs.com/linkinparksgirl

Nimetön kommentoi 08.01.2005:

Pisteet:

Linkin Park ei todellakaan ole tasapaksu. Sen verran pitäisi tajuta kenen tahansa. Hybrid Theoryn avaavat biisit ovat täyttä energiaa jotka innoittavat kuuntelemaan eteenpäin. Kauniit suvantokohdat huudatusbiisien keskellä antavat aikaa hengähtää, ennen kuin biisien upeat loppuhuipennukset nousevat. Tätä levyä ei todellakaan tehty hätiköiden, sen kuulee!
Levyn suurimmaksi hitiksi nousi kaikkien tietämä In The End, jonka paikka levyllä on valittu juuri sopivasti. Linkin Parkin ensimmäinen albumihan oli jenkeissä vuotensa myydyin levy, ja bändin voittokulku jatkuu. Nyt vuonna 2004 Linkin Park on edelleen maailman suosituimpia bändejä, eikä siihen vähiten vaikuta HYBRID THEORY. Levy tarjoaa huudatusbiisejä paineiden poistoon sekä näiden vastakohtia. Linkin Parkin resepti on selvästi kauniita melodioita ja vielä kauniinpaa laulua ála Chaz yhdistettynä mielenkiintoisiin kitarariffeihin ja Miken tyylipuhtaisiin riimeihin.
Levystä jää hyvä mieli ja se kestää kuuntelua. Tähän lättyyn ei voi kyllästyä, biisit on tehty ikuisiksi!

Nimetön kommentoi 21.03.2005:

Pisteet:

Jo on arvostelijalla pokkaa väittää, että levy sortuisi alun jälkeen keskinkertaisuuteen. Mitkä niistä ovat muka keskinkertaisia kappaleita? Points Of Authority?, Crawling?, Runaway?, By Myself?, Place For My Head?, Forgotten? Jos joku näistä on mielestäsi keskinkertainen, niin voit painua suoraa päätä hornantuuttiin. Ne eivät todellakaan sorru myöskään turhan tuttuihin ratkaisuihin. Jos et tajua näiden kappaleiden hyvyyttä, niin ehkä olisi kannattanut jättää koko arvostelun kirjoittaminen sellaiselle, joka ymmärtää paremmin hyvän musiikin päälle ja joka todella pitää Linkin Parkista. Sellaisiakin varmaan tältä sivustolta löytyy. Ja yhtye hyödyntää potentiaalinsa täydellisesti tällä levyllä.

Nimetön kommentoi 25.03.2005:

Pisteet:

Vielä haluaisin tuohon edelliseen kommenttiini lisätä, että en oikein ymmärrä arvostelijaa, kun ensin hän sanoo, että alun jälkeen levy sortuu keskinkertaisuuteen, mutta myöhemmin sanoo, että levy on hämmästyttävän tasainen. Otapa tuosta nyt sitten selvää. Joka tapauksessa en voi ymmärtää sitä, että arvostelija pitää joitakin biisejä keskinkertaisina. Tällä sivustolla on varmasti monta arvostelijaa, jotka ovat kanssasi eri mieltä asiasta. Suosittelisin, että jätät yhtyeen kolmannen albumin arvostelemisen jollekin Linkin Parkin ystävälle ja joka osaa arvostaa erittäin hyvää nu-metallia. Jotta oma mielipiteeni tulisi arvostelijalle lopullisesti selväksi, niin totean, että levy on lähes täydellinen albumi täynnä aivan loistavia biisejä.

MikaR kommentoi 26.03.2005:

Pisteet:

Desibeli on avoin kanava, joten jos siltä tuntuu niin oman arvion voi vaikka kokonaisuudessaan kirjoittaa tänne. Tai vaikka lähettää suoraan toimitukseen.

Linkin Parkin kappalemateriaali on tällä vanhalla levyllä mielestäni erittäin tasaista, joskus hieman liikaakin. Samoja palikoita käytetään monissa biiseissä, joissain ne vain kolahtavat paremmin paikoilleen kuin toisissa. Joko ymmärsit pointtini?

Voin käsi sydämellä luvata etten tule arvioimaan yhtyeen seuraavaa levyä.

JariJ kommentoi 30.03.2005:

Pisteet:

lainaus aikaisemmasta kommentista;

"ehkä olisi kannattanut jättää koko arvostelun kirjoittaminen sellaiselle, joka ymmärtää paremmin hyvän musiikin päälle ja joka todella pitää Linkin Parkista."


jos jokainen kirjoittaja arvioisi vain ja ainostaan suosikkibändiensä tekeleitä, ei levyarvioiden kirjoittamiselle olisi mitään pohjaa - Qsista lainatakseni "olisimme pelkkä suihinottoautomaatti".

p.s. Linkin Park on mielestäni todella huono bändi.

Nimetön kommentoi 30.03.2005:

Pisteet:

Asia tuli harvinaisen selväksi, mutta minä pysyn omassa mielipiteessäni.

Nimetön kommentoi 31.03.2005:

Pisteet:

Vielä haluaisin sanoa yhden asian. Väitit arvostelussa, että levy sortuu keskinkertaisuuteen. Itse olet kyllä sortunut keskinkertaisuuteen tätä arvostelua kirjoittaessasi. Linkin Park on nimittäin aivan loistava bändi, sen pitäisi tajuta kyllä jokaisen, mutta näköjään ei tajua.

Nimetön kommentoi 01.04.2005:

Pisteet:

Mielenkiintoista, mielenkiintoista.

Energiaa riittää hehkuttamaan omaa suosikkibändiä ja haukkumaan tehtyä arviota, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan osaamista kirjoittaa siitä arviota, joka olisi oikeampi kuin toimittajan alkuperäinen arvio.

Ainakaan tämän kaltaiset kommentit eivät minua saisi ikinä tutustumaan Linkin Parkiin; pelkkä "tosi hyvä jee", "arvostelija on väärässä" -kommentit saavat ajattelemaan kommentoijasta, ettei hän osaa verrata suosikkibändiään mihinkään muuhun bändiin tai hän ei kenties ole ikinä kuunnellutkaan muita bändejä.

Jos arvostelija on väärässä, eikä silloin kannattaisi tehdä oikeampi arvostelu, joka älykkyydessään ja oikeellisuudessaan olisi todempi ja parempi kuin alkuperäinen. Silloin siitä olisi oikeasti meille muillekin käyttäjille hyötyä. Ei kritiikki saisi olla pelkästään hutkimista - jokaisella on mielipide, mutta sen voi esittää perusteltuna.

Nimetön kommentoi 01.04.2005:

Pisteet:

Edellinen kommentoi: "Energiaa riittää hehkuttamaan omaa suosikkibändiä ja haukkumaan tehtyä arviota, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan osaamista kirjoittaa siitä arviota, joka olisi oikeampi kuin toimittajan alkuperäinen arvio". Jos joku bändi on omasta mielestä hyvä, niin eikö sitä yleensä silloin hehkuteta? Toisekseen ei se arvostelun kirjoittaminen ole osaamisesta ole kiinni, pikemminkin siitä, ettei aina huvita kirjoittaa arviota jostakin levystä, kun voi kommentoida muutenkin. Jos itselläsi kerran riittää enemmän osaamista kirjoittaa arvostelu kuin minulla, niin mikset itse sitten kirjoita arvostelua kyseisestä levystä?

Olen kyllä kuunnellut vaikka mitä bändejä ja maailmasta löytyy monia muitakin loistavia yhtyeitä. Ja onko sitä aina verrattava jotain bändiä toiseen? Jos joidenkin yhtyeiden musiikki on täysin erlaista, niin onko mitään mieltä lähteä vertailemaan esim. Gimmeliä ja Linkin Parkia keskenään? Ei siinä minun mielestäni ole kyllä mitään järkeä, mutta jos omasta mielestäsi on, niin siitä vaan.

FrozenMoon kommentoi 17.04.2005:

Pisteet:

Linkin Park on selvästi mennyt huononpaan suuntaan tämän levyn jälkeen. Meteora on tylsä ja todella tasapaksu albumi verrattuna Hybrid Theory:n. Biisit ovat räväkkäitä ja metallia pursuavia. oikeastaan on tietysti hyvä asia, että tämä bändi on julkaissut erilaista metallia, oikeastaan tämä metallilla on oma genrensä, mielestäni uusi genre on Metro Metalli. Linkin Park on verrattavissa Limp Bizkit:iin ja System Of A Down:iin, mutta minusta voiton vie System Of A Down. Tässä levyssä ei oikeastaan ole huonoja kappaleita, parhaimmat mielestäni ovat In The End, One Step Closer, Pushing Me Away ja With You. Räväkkää ja agressiivista Metro Metallia.

nt kommentoi 11.12.2005:

Pisteet:

Mielestäni hyvin monipuolinen ja loistava levy. Ensimmäinen LP:n levyni ja ensi ihastukseni. Aluksi ostin levyn vain yhden kappaleen takia(In the End), mutta lopulta syúorastaan rakastuin koko levyyn ja siitä päätin tutustua bändiin paremmin. Kuultuani lisää Linkin Parkin kappaleita, yllätyin, joksus kun en edes tiennyt koko bändin olemassa olosta, olin pitänyt kuulemistani kappaleista, Hybrid Theory vei musiikkini kokonaan Linkin Parkin mukaan, vaikka ennen olin kuunnellut sekalaista musiikkia, Linkin Park osui suoraan kohtaan sydämessäni, josta se ei ole vieläkään kadonnut. Nykyään en kuuntele juuri muuta kuin Linkin pArkia, ja se on kokonaan Hybrid Theoryn ansiota :D

walrus kommentoi 11.12.2005:

Pisteet:

Linkin Park on menettänyt sekä otteensa että uskottavuutensa jo ajat sitten. Yhden biisin bändi, turhaan olemassa kauniisti sanottuna. Tämä levy on sitä samaa huttua.

eitietoo kommentoi 27.05.2007:

Pisteet:

Kaikki Linkin Parkin levyt on niin hyviä niin parhaita ja kyllä niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paraaaas bändiiiiii!!!!!

Ku luin tota yhtä aijempaa kommenttia joka on tuolla jossain, niin ei no ei todellakaan mitään vitsin gimmeliä ja linkin parkkii voi verrata toisiinsa. Gimmel on täys 0 ja linkin park on ykkönen!!!

Sitäpaitsi ei linkin park oo menny yhtää alaspäin se on ollu aina ihan yhtä hyvä ja niin tulee olemaanki, Linkin park on niin täydellinen bändi mitä ikinä voi olla ja pitakööt ne vaa turpansa kiinni ketkä muuta väitää!!! Kaikki biisit on niin täydellisii ja viimesen päälle hiuttuja ja kovalla urakalla työstettyjä, että HUHHUH!! Siis PARAS BÄNDI FOREVER!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

eitietoo kommentoi 27.05.2007:

Pisteet:

ps.mun oikee tähtiarvio on viis tähtee mut tos edellises on vahingos neljä!! :p