Julkaistu: 31.10.2005
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Bitter
Erilaiset a capella ja laulu-yhtyeet tuntuvat nykypäivänä kasvattavan suosiotaan. Yksi omaperäisimpiä jälkimmäisistä on 90-luvun loppupuoliskolta toiminut, nykyään viiden naislaulajan ja viiden miessoittajan kokoonpanolla toimiva Kitkerät Neitsyet. Neitsyiden näkökulma asioihin on nimensämukaisesti kitkerä, ellei jopa pisteliäs. Silti sellainen vakavalla naamalla heitetty puoli-ivallinen naisnäkökulmasta kettuilu on ollut se Neitsyiden vahva valttikortti groovesta swingiin vaihtelevan soitannon päällä. Tasa-arvoa, rooleja ja parisuhdetta on tullut ruodittua sen verran mehukkaasti, että ainakin livenä nauru on maittanut.
Tuoreella levyllään yhtye pureutuu parisuhteen sijaan enemmän menestymiseen; sen vaatimuksiin ja salaisuuksiin. Ensin Neitsyet kaipaavat naimisiin, miksei jo mennä?. Pikkuhiljaa kohti keski-ikäisyyttä kulkiessa huomaatkin, ettei onnea tahdo löytyä ilman siippaa. Vaaniskeleva Älä puhu toimii biiseistä sävellyksellisesti ehkä parhaiten, myös iloitteleva, teatterimainen Työn sankari jää mieleen. Silti laulupuoli ja sanoituksethan tässä on SE juttu. Kaikkea muuta kuin masentunut käsittelytapa esimerkiksi loppuunpalamiseen on sitä parasta Kitkeryyttä ainakin minulle. Ihan yhtä mehukkaita sanaleikkejä ja osuvia kiteytyksiä Todellisen menestyksen salaisuus ei kuitenkaan pidä sisällään, kuin mitä yhtyeeltä parhaimmillaan on irronnut. Ytimekkäin tarina taitaa olla työpaikka-ahdisteluun pureutuva Etkö nyt leikkiä ymmärrä?. Täytyy vielä lopuksi kiittää kansien hienoista nostalgisista kiiltokuvista.
Hersyvää huumoria, iskevää ironiaa ja sattuvaa satiiria naisnäkökulmasta tarjoileva lauluyhtye.
Kotisivut: www.kitkeratneitsyet.fi
(Päivitetty 02.12.2007)
