Julkaistu: 24.10.2005
Arvostelija: Sami Nissinen

Jiffel Production
Kuopiolainen .Kraka on itselleni uusi tuttavuus. Se antaa heti k�ttelyss� ammattimaisen vaikutelman. Porukka soittaa tiukasti. Levyn tuotanto on nykivine koukkuineen ja ohjelmointeineen modernia, ja se kest�� vertailun kansainv�lisiin saman tien tallaajiin. Yhtyeen musiikissa kuuluu vaikutteita niin amerikkalaisesta grungen j�lkeisest� kitararockista, Red Hot Chili Peppersin nykyisest� softgroovesta, kuin kentmaisesta, kuulaasta diskobeatilla ryyditetyst� maisemarockistakin. Levyn ensimm�inen ja my�s vahvin kappale, Aamu, tuo mieleen yll�tt�vi� assosiaatioita yhtyeen muuhun tyyliin n�hden: Kappaleesta tulee vahvasti mieleen brittil�inen Doves. Yleisesti ottaen kappaleet ovat muodollisesti p�tevi�, mutta niist� on vaikea l�yt�� mit��n persoonallista. Yhtyeen musiikista puuttuu kaikki romantiikka ja vaarallisuus, joka tekee sen synke�� modernia rockia soittavista esikuvista mielenkiintoisia.
Yhtyeen ilmaisu korostaa tunteellisuutta, mutta siit� tulee mieleen tunteellisuuden j�ljittely. Laulaja Heikki Nieminen korottaa aina tilaisuuden tullen falsettiin, mik� tuntuu jokseenkin harkitulta ja ulkoa opitulta. Se ei aiheuta toivottua kananliha-efekti� vaan �rsytyst�. Kappaleiden herk�t ja kantaaottavat sanoitukset tuntuvat enimm�kseen sanahelin�lt�. Krakan tyyli k�tkee sis�lleen er��nlaisen paradoksin. Yhtyeen musiikkia kuvataan varmasti useissa yhteyksiss� moderniksi rockiksi, mutta sen konservatiivista asennetta huokuvassa musiikissa ei ole mit��n muuta modernia, kuin halukkuus k�ytt�� teknologiaa musiikin tuotannossa.



