Julkaistu: 15.10.2005
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Poko
Suomen kest�vimpiin torttutukkailijoihin lukeutuva Francine jatkaa potkia viel� 18-vuotisen uran kuljettuaan. Yhtyeen tuorein yhdeks�s pitkis King For A Day on tutusti juurevaa ja energist� rokkia, mutta mik��n ihan puhdas roll- tai jopa billy-levy se ei miss��n nimess� ole. Toki tuoreiden kolmentoista s�vellyksen sekaan sopii my�s sit� hilipatihippaata, mutta etenkin alkulevy� leimaa my�s jyr�n lailla kaahaava, melankolispainotteinen rock. Samanlaista kamaa veivataan aika monissa kellareissa nuorempienkien kollien keskuudessa.
Nimibiisi menee tuhatta ja sataa aika peruspaahtona, You Get Me Wrong maalailee aurinkoisempaa ja hiukkasen lokoisempaa maisemaa, edelleen vahvasti s�r�ll� ja tinkim�tt�. Sunday nimens� mukainen letkeily, ei mit��n jyskytt�v�� krapulaa vaan aurinkoista laatuaikaa. Tude Usvaalan energiset ly�m�t ja Pete Salomaan potkiva pystybasso luovat hyv�n pohjan Ana Kukkolan rokkikukkoilulle, vaikka eih�n t�m� levylt� kuunneltuna viel� mit��n tajunnanr�j�ytyst� ole. Pikemminkin hyv�� perusrokkia. Kysymykseksi j��kin, onko sen tarvis olla jotain enemm�n?
Coverit (I�m Not Your) Steppin Stone ja Strychnine sopivat kokonaisuuteen hyvin, vaikka min� aina toivonkin ett� lainat j�tett�isiin keikoille. Parhaita omia s�vellyksi� on ainakin vaanivasti rullaava Talking Heads, joka voisi fiiliksens� puolesta miltei yht� hyvin l�yty� vaikkapa Hellacoptersin arsenaalista. Freakshowlla kelvannee rokkikansaa my�s py�ritt�� ja huudattaa. Kaiken kaikkiaan levyn soundimaailma on aika puhdas ja muutamissa kohdissa lis�rosoisuus voisi tuoda hommaan enemm�n henke�. Silti mitenk��n pilalle siloiteltu rock-albumi King For A Day ei ole. Kyll� t�ll� jaksaa pahinta rokkin�lk��ns� ravita.
Lahtelaista perinteist� rockabilly� ja rock�n rollia, mutta nykyp�iv�n soundeilla ja rouheilla kitaroilla soitettuna. Yhtyeen perustamisvuodeksi on merkitty vuosi 1987 ja debyyttialbumi Fire julkaistiin jo vuonna 1990.
Linkki: www.francine.st
(P�ivitetty 20.02.2010)
