Spinefarm

Children Of Bodomin viides pitkäsoitto Are You Dead Yet? ei jatka aivan siitä mihin edellinen levy Hate Crew Deathroll bändin jätti. Uutukaisella kaikenlaiset kokeilut ovat saaneet antaa taas tilaa suoremman ja rankemman ilmaisun tieltä. Ainoastaan laulun puolella uskalletaan tällä kertaa kokeilla rajojen kestävyyttä ja bändin primus motor Alexi Laiho höystääkin räkäistä rääyntäänsä joillain puolimelodisilla osuuksilla.

Ensimmäisenä soiva Living Dead Beat on lähes täydellinen aloituslyönti levylle ja biisi rakentaa samalla onnistuneita siltoja menneisiin albumeihin. Nopea, runsasmelodinen ja raivoisa kipale onkin miltei täydellinen esimerkki onnistuneesta CoB sävellyksestä, eikä seuraavana tuleen heitettävästä nimibiisistä tarvitse sanoa juuri vähempää. Uusia ovia ryhdytään hieman kolkuttelemaan seuraavaksi soivilla If You Want Peace... Prepare For War ja Punch Me I Bleed siivuilla, vaikka mistään ihmeellisistä kokeiluista ei kyse olekaan. Kipaleista ensinmainittu heittäytyy ennakkoluulottomasti vanhakantaisemman thrashin tyrskyihin ja lopputulos onkin suorastaan pelottavan tuhoisa, biiseistä jälkimmäinen muotoutuu lähinnä vain heikohkoksi Pantera luennaksi. No, mitään ei voita ellei uskalla kokeilla.

Puolenvälin merkillä soiva sinkkubiisi In Your Face, joka jo Tuskassa upposi näppärästi, sekä tanakka vauhtiraita Next In Line jäävät lähinnä perusbiiseiksi – mikä ei ole muuten CoB:n tapauksessa vähän sanottu. Seuraavana eetteriin kajahtava Bastards Of Bodom iskee sitä vastoin viikatteensa todella rikkaaseen kultasuoneen. Nyt kaikki ne tekijät jotka tekevät yhtyeestä niin suuren, pystytään summaamaan muutaman minuutin mittaiseen metallinaulaan, joka isketyykin voimalla otsalohkosta sisään. Vahvaa loppukiriä jatkaa jo aiemmin ep:llä julkaistu Trashed, Lost And Strungout sekä viimeiseksi raidaksi jätetty We´re Not Gonna Fall. Bändi pystyykin ruuvaamaan koneestaan vielä rahdun lisää vääntöä ja kiekon viimein pysähtyessä kiusaus uuden kierroksen aloittamiseksi onkin todella suuri.

Aiempaa suoremmasta lähestymistavasta ja pienistä vivahdevaihdoksista huolimatta albumin tunnistaa lähes välittömästi tekijöidensä tuotokseksi. Yllättäen Are You Dead Yet? tuntuu vaativan hieman enemmän aikaa avautuakseen, sillä ainakin itse lähes petyin ensimmäisillä kuuntelukerroilla. Nykystandardien mukaan lyhyt levy (9 biisiä, alle 40 minuuttia) kiristää kuitenkin otettaan hitaasti ja lopulta ei voi kuin todeta, että CoB on tainnut saada kasaan tämän vuosituhannen parhaan levynsä.