Julkaistu: 13.05.2002
Arvostelija: Jari Jokirinne
RCA
Suhtautumiseni Kent-yhtyeen on aina ollut varsin ristiriitainen. Bändin kahden ensimmäisen levyn aikana muistan irvailleeni ystävälleni, jonka mielestä ruotsalaisviisikon musiikissa oli jotain maagista - ”keskivertoa svedu-poppia” lienee ollut tässä yhteydessä käyttämäni termi.
Vuonna 1997 Isola-levyn myötä jouduin nöyrtymään. Suorastaan pakahduttavalla intensiteetillä esitetyt laulut, Om du var här-hitti etunenässä, saivat minunkin kääntämään takkini ja liittymään yhtyeen alati kasvavaan ihailijajoukkoon. Kahden vuoden kuherruskuukauden jälkeen ero oli jo lähellä. Kylmän Hagnesta Hillin maailma ei ikinä auennut minulle, vaikka levyä ylistettiinkin ihmeellisellä tavalla pitkin poikin pohjolaa. Aivan yksin en mielipiteeni kanssa kuitenkaan ollut, muutama tuttavani on myös maininnut kyseisen levyn lähinnä keräävän pölyä levyhyllyssään.
Kent vuosimallia 2002 pääsee yllättämään puun takaa. Vapen & Ammunition on ennakkokäsitystäni monipuolisempi levy, jonka tunnelmassa humaani lämpö ja kliininen teknisyys lyövät kättä vallan onnistuneissa mittasuhteissa. Lumipallo-efektin lailla kasvava hitti Dom Andra vihellyskertseineen menettänee jatkuvan radiosoiton myötä alkuperäistä tehoaan, mutta se lienee enemmän älyttömien soittolistojen kuin itse biisin vika. Seuraava sinkkuvalinta levyltä on muuten pakko olla kertakaikkisen upea (ja myös hyvin päähän tarttuva) Kärleken väntär. Jos näin ei jostain kumman syystä käy, voi ruotsin BMG:n väki harkita uutta uravalintaa – hitti on käsissä, ei kun koneistot rullaamaan.
Levyn lopusta löytyy B-Sidor-kokoelman lailla hyvin epäkentmäinen biisi. Tällä kertaa kyseessä ei ole suomenkielellä hölötetty känni-idea-tango, vaan kansankodin ylemmyyttä (?) toitottava iskelmällinen Sverige. Keventävänä loppuviitteenä kappale toimiikin, vaikka moiset kummajaiset yleensä menevätkin kuulijoilta ns. yli hilseen. Nyt niin ei käy, Vapen & Ammunition on ehjä ja yhtenäinen levytys, muutamilla todellisilla helmi-biiseillä siunattuna. Minun asteikolla tämä pyyhältää heti Isolan jälkeen hyväksi kakkoseksi.
Yksi pohjoismaiden suosituimmista yhtyeistä, joka toimi vuosina 1990-2016. Melankolista kitarapoppia konesoundeihin sekoittavan bändin ilmentymänä toimivat Joakim Bergin intensiivinen laulu ja Sami Sirviön ehdottoman tyylikäs kitarointi. 90-luvun alussa Eskilstunassa perustetun bändin kahdella jäsenellä on suomalaiset juuret.
Linkki:
kent.nu
(Päivitetty 30.9.2016)
Kommenttien keskiarvo: