Armageddon

Vuonna 2000 perustettu Forever Slave ei ole lähtenyt tällä debyyttipitkäsoitollaan kovinkaan kauas valtavirroista. Espanjalaisyhtyeen soittama melodinen, runsailla koskettimilla kuorrutettu goottimetalli liikkuu tutuilla tantereilla niin itse sävellyksissä kuin niiden toteutuksessakin.

Forever Slaven vokaaleista vastavaat sopraano Lady Angellyca sekä murinoita väliin heittävä rumpali Edward. Erittäin kehityskelpoisen äänen omaava Angellyca suorituu osuudestaan hienosti, mutta tuo örinä-osasto on aika kasvotonta ja puuduttavaa mikkiin yrjöämistä. Bändin loihtima musiikki viistää kiusallisen usein läheltä sellaisia yhtyeitä kuin Theatre Of Tragedy, After Forever ja Within Temptation, mikä tänä maailmanaikana ei ole tietenkään mikään ihme. Erityisesti kahden kitaran, kosketinten ja rumpujen yhteiskäytössä on kuultavissa voimakkaita viitteitä alankomaalaisten suuntaan. Onneksi mukaan on heitetty pieniniä erinä myös vanhaa kunnon viulua, jota olisi voinut kuunnella vaikka enemmänkin. Yhtyeestä löytyy myös ihka oikea viulisti, Ignacio, joten käytössä on muutakin kuin koneviuluja. Kitarat on miksattu selvästi viulun, koskettimien ja laulun alle, ja niiden tehtäväksi jääkin vain tasaisen äänimaton luominen.

Alice´s Inferno on teemalevy, joka kertoo teini-ikäisestä tytöstä jota epäillään vanhempiensa murhaamisesta. Tyttöpolo löydetään vanhempiensa veristen ruumiiden vierestä veitsi kädessä, mistä syystä hän päätyy mielisairaalaan ja avain kaivoon. Mielisairaalassa alkaa hidas tapahtumien kertaus, ja kyllähän se ”totuuskin” sieltä lopulta paljastuu. Bändi sortuu muutamaan kertaan lähes nolostuttavaan yli-teatraalisuuteen, mutta vastapainoksi joissain kohdin tunnelmaa osataan jo tiivistää ja kehittää lupaavasti.

Monesta kohtaa voi huomata, että Forever Slave on vielä suhteellisen nuori ja kokematon yhtye. Yhtyeen omasta soundista on vielä turha puhua paljoakaan, sillä se muodostuu lähinnä muilta lainatuista palasista. Samoin itse sävellyksissä esikuvat paistavat välillä selkeästi lävitse, mikä karsii luonnollisesti levyn tähditystä. No, annetaan ajan kulua, ja tiedä mihin Forever Slave vielä saattaa kyetä.