Ramones: Weird Tales Of The Ramones

Rhino

Miten tehdään hyvä kokoelma? Vinkkiä kannattaa kysyä ainakin Rhinon pojilta, sillä levy-yhtiön suoltamat koosteet asettavat stardardit kerta kerralta korkeamalle. Firman johtolankana ovat aina toimineet tiivis perehtyminen kyseisen artistin materiaalin, hyvät biisivalinnat, laadukas ulkoasu ja houkuttavat ekstrat. Kun nippuun lyödään vielä poikkeavan hauska toteutus, päästään uuden Ramones-boksin alkujuurille.

Weird Tales Of The Ramones sisältö on hulppeaa tasoa - kolme cd:tä, dvd ja mehukas sarjakuvakirja takaavat sen, että paketista saa revittyä iloa vielä pitkän aikaa. Cd:t on koostettu Rhinolle uskolliseen tyyliin kronologisesti ja mukaan on kelpuutettu tunnetuimpien sinkkujen lisäksi vain tärkeimpiä (tai pitäisikö sanoa paikkansa täyttäviä?) albumiraitoja - harvinaisuuksia tai vaihtoehtoisia miksauksia ei boksilta löydy. Ratkaisu on toimiva – useimmat boksit ovat hyvästäkin matskusta huolimatta todella sekavaa kuunneltavaa, mutta nyt siitä ei ole pienintäkään pelkoa. Weird Tales Of The Ramones etenee kuin juna, ilman suvantokohtia ja päämäärättömiä jamisessioita.

Myös Ramonesin pitkä ja varsin tasalaatuinen ura tukee boksin tasapainoisuutta. Vaikka yhtyeen neljää ensimmäistä pitkäsoittoa pidetäänkin yleisesti parhaina, riitti potkua hyvin myös 80-ja 90-luvun levyille asti. Lisänostatusta tälle ajanjaksolle tuo myös oma diggailuhistoriani, jonka vahvin vaihe sijoittuu levyjen Brain Drain – Mondo Bizarro – Acid Eaters maisemiin. Mutta sokaisevinkaan nostalgia ei muuta sitä tosiseikkaa, että esim. I Believe In Miracles, Pet Sematary ja Poison Heart ovat Ramonesin tuotannon ehdotonta kermaa. Ei siis ihme, että boksin kolmas cd on ollut itselläni selvästi kovimmassa pyörityksessä.

Klassisin materiaali löytyy kuitenkin koosteen ensimmäisestä osasta. Blitzkrieg Pop, Beat On The Brat, Sheena Is A Punk Rocker ja kumppanit ovat omassa kierrossani kärsineet jo hieman inflaatiota, mutta mikään ei poista niiden hulvattomuutta ja liki nerouteen asti vietyä iskevyyttä. Ramonesin historiassa nämä tarttuvimmat iskusävelmät toimivat varsinaisena kivijalkana, ja ne yleensä myös ovat ensimmäiset täkyt joiden mukana uusi fani Ramones-katiskaan tarttuu. Okei, tältä koosteelta ei näitä kappaleita olisi missään tapauksessa voinut poiskaan jättää, mutta itse skippaan boksin alkupuolen nopeasti.

Ramonesin asema punkrockin pioneerina on kiistaton. Vaikka nelikko saapui keskuuteemme esim. The Stoogesin ja New York Dollsin vanavedessä, kiteytti se osuvimmin sen ideologian minkä me ”punkkina” nykypäivänä ymmärrämme. Do It Yourself-asenne, simppelit ja riisutut kappaleet, kieli poskessa heitetyt - mutta pisteliäät - lyriikat, ja piittaamattomuus ulkoisista seikoista ovat toimineet ohjenuorana tuhansille Ramonesin seuraajille. Weird Tales Of The Ramonesin myötä tämä armeija tulee vain vahvistumaan.