Julkaistu: 08.05.2002
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Pääkaupunkilaisen Allekolmeminuuttisen pitkäsoitoksikin luettava Straight Forward starttaa Give Us A Minutella kuulostaen aluksi Stone Temple Pilotsilta. Kun laulaja Santandreu pääsee kertosäkeeseen, paljastuu, että grungehenkinen vaikute on vain puolet totuudesta. Metalliahan tämä on ja ärjyvällä otteella. Henkilökohtaisesti nauttisin enemmän pelkästä synkistelystä ilman rääkymistä, mutta makujahan on monia.
Under3min. Perustettiin 1999 bändin jäsenten sivuprojektiksi, mutta kuten usein käy, yhtye on vaatinut aina vain enemmän aikaa. Demoa törkittiin ulos 2000 ja 2001 sitten näki maailman tämä suoraviivaisesti eteenpäin mouruava debyytti. Asennemetallibiisit, niinkuin bändin jätkät tuotoksiaan kutsuvat, ovat kasvaneet ohi vaikutteiden omanlaisekseen tykitykseksi. Santandreun, Harjun ja Villgrenin asennetrio soi yllättäen meikäläisenkin korviin hyvin, vaikka en yleensä aivan vastaavan metelimouruamisen ystäväksi tunnustaudukaan. Ja kuten bändin nimikin jo kertoo, eivät biisit pituudella pelottele. Vauhtia on sitten senkin edestä!
Tiedäksä minkä takia toi sun elämäs on tommosta paskaa? Sä et laula saatana...laula saatana niinku mä opetin!, alkaa levyn päättävän Way To Be Strongin suomenkielinen alkukelaus muuten englanniksi ärjytyllä levyllä. Siihenpä ei ole juuri lisättävää.
