The Subways: Young For Eternity

Infectious

The Subwaysin kolmikko on saanut paljon kuraa niskaansa pelkän ikänsä takia. Ja osittain ihan syystäkin – parin vuoden kypsyttely treenikämpällä olisi taatusti tehnyt yhtyeelle vain hyvää. Mutta aivan kelvollista jälkeä nämä hädin tuskin täysi-ikäiset musikantit saavat aikaan jo nyt. Paria levyn kappaletta tohtii jopa kuvailla erittäin lupaaviksi.

Subwaysin Billy, Charlotte ja Josh ovat useissakin yhteyksissä maininneet diggailun kohteiksi mm. Nirvanan ja Ashin. Ja sen kyllä kuulee – varsinkin jälkimmäisen vaikutuksen voi aistia liki jokaisessa biisissä. Ensiksi mainitun haamu puolestaan nousee vahvasti esiin Rock & Roll Queen-pikkuhitissä. Kuvitelkaa Oasis soittamassa Nirvanaa, niin pääsette jo todella lähelle. Puhtaasti omaa tyyliään nämä nuorison edustajat eivät vielä ole löytäneet, mutta sitä en kuulopuheiden perusteella osannut odottanutkaan. Silti, pelkkä innokkuus ja sen mukanaan tuoma draivi kiihdyttävät Subwaysin masiinan jo hyvään vauhtiin. Parhaissa rykäyksissä Subways lyö silmään jo todellisen punkvaihteen. Esim. levyn ehdoton killeriraita Oh Yeah muistuttaa osuvasti mistä maasta ne ensimmäisen aallon punk-pioneerit tulivat. The Jamin, Buzzcocksin ja The Advertsin saappaiden täyttäjäksi ei Subwaysista vielä ole, mutta kymmenen Oh Yeahin tasoista raitaa, niin pyörrän puheeni.

Kyllä tämä levy yli keskiverron kiipeää, varsinkin kun olen täysin varma ettei bändi ole vielä parastaan näyttänyt. Jos trio vain jaksaa sinnikkäästi tahkota, voi viiden vuoden päästä olla luvassa jo todella tanakkaa matskua.