Julkaistu: 28.08.2005
Arvostelija: Jari Jokirinne
Playground
Ruotsalainen Brainpool oli 90-luvun puolessa välissä mukava hippa-yhtye, joka viihde-arvo varsinkin elävän yleisön edessä oli merkittävä. Levytetyssä muodossa bändi ei ikinä iskenyt ja We Aimed To Please-kokoelmaa kahlatessa mieleen muistuu miksi näin ikävästi oli. Brainpool oli ärsyttävän näsäviisaalta kuulostava yhtye, jonka hyppysiin kulkeutuivat kaikki tuolle ajanjaksolle tyypilliset kliseet - ja niitä myös auliisti käytettiin. Omaa ilmettä Brainpool ei ikinä löytänyt.
Lainatavaralta kuulostavan materiaalin lisäksi suuri ongelma Brainpoolissa oli laulaja Janne Kask. Ohut nasaaliääni yhdistettynä ulkoa omaksuttuun brittiaksenttiin (josta äidinkieli paistaa kuitenkin lohduttomasti läpi) muistuttaa osuvasti siitä, ettei asioita ole länsinaapurissa aina osattu sen paremmin. Jos tätä vertaa samaan aikaan vaikuttaneisiin kotimaisiiin nimiin, esim. Supperheadsiin ja The Pansiesiin, ei meikäläisillä ole mitään hävettävää. Päinvastoin.
Yhdestä seikasta Brainpoolille on toki annetta krediittiä. Yhtä raivostuttavan tarttuvia kolmen minuutin kitarapop-ralleja ei moni bändi ole tämän jälkeen ole tarjoillut.