Julkaistu: 13.08.2005
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Helsinkiläisnelikon omakustanne-ep pitää sisällään raskassoutuista kitaravallia, armottomasti etenevää rytmipoljentoa ja solisti Tuuli Siitarin tummasti leijailevia laulumelodioita. Tuulin, Hannan ja kahden Antin yhtye osaa myös tunnelmoida rauhallisemmin, kuten Sinatran välisoitoissa kuulee. Pääasiassa soitto on kuitenkin raskasta ja jykevää, tummapintaista särörokkia. Tuulin kiihkeästi maalaileva laulu pukee soittoa hyvin. Yhtyeen mainitsemista esikuvista ainakin Tool ja QOTSA kuuluvat. Viiden kappaleen tarjonnasta edellä mainitun Sinatran lisäksi tunnelma-leijailut My Turn ja Let It Go sekä No Controlin synkeys toimii ihan kelvosti. Bändin promoamisessa ep toiminee hyvin, vaikka Tuulin äänen tuomasta persoonasta huolimatta mitään supersävellyksiä ei vielä korvaan tartukaan. Todellisten iskusävelmien luominen tuntuu nimenomaan vimmaisen särörockin saralla olevan kiven alla. Joka tapauksessa, soitto on sujuvaa, hommassa on hyvä potku ja huomion herättäjänä ihan toimiva levytys.
Raskassoutuista kitaravallia, armottomasti etenevää rytmipoljentoa ja tummasti leijailevia laulumelodioita yhdistelevä helsinkiläisnelikko.
Kotisivut: www.skyjackerrocks.org
(Päivitetty 13.08.2005)