Arcana: Le Serpent Rouge

Displeased

Ruotsalainen Arcana syntyi kaksitoista vuotta sitten alkujaan siitä yksinkertaisesta syystä, että perinteinen yhtyemuoto ei Peter Bjärgön mielestä kyennyt taipumaan tarpeeksi hänen uusien visioidensa edessä. Niinpä tarvittiin uusi lähestymistapa jotta uusia ideoita voitaisiin vapaasti kehittää, ja tätä varten käynnistettiin uusi projekti nimeltään Arcana. Mutta mitä nuo ideat sitten oikein olivat?

Aluksi Arcana soitti mahtipontista, goottihenkistä musiikkia, jossa majesteetillisiin korkeuksiin nousevat rakennelmat peittivät taivaat kupoleidensa alle. Yhtyettä vertailtiin useasti Dead Can Danceen, ja tyylilliseti näillä bändeillä olikin enemmän yhteistä kuin eroavaisuuksia. Tuo kehityslinja päättyi kuitenkin viime vuonna julkaistulla The New Light levyllä, jonka jälkeen Bjärgö pyyhki taas pöydän puhtaaksi.

Vuosi 2005 on vienyt Arcanan ilmaisua uusiin suuntiin. Nyt musiikki ilmentää lähi-idän ja arabian eksoottisia maailmoita, hyvin romanttisesta suunnasta katsottuna. Uusi suunta kuuluu myös soitinarsenaalissa josta löytyy mm armenialainen duduk, dulcimer, egyptiläisiä sormisymbaaleja, timpani jne. Taustoissa luotetaan yhä vaimeisiin kuoroihin sekä ohjelmoituun voimaan, mutta vain ja ainoastaan mausteena. Vaikka erilaisia soittimia löytyy runsain mitoin, osataan niiden käyttöä säädellä tehokkaasti. Tämä puolestaan takaa sen, että äänimaisema pysyy jatkuvasti riittävän avarana ja monet eri yksityiskohdat pääsevät paremmin esille. Tietty yksinkertaistaminen onkin eräs pitkäsoiton hienoimmista saavutuksista, sillä nyt jokainen idea ja pieninkin vivahde saa oman hetkensä. Onnistunut tuotantopuoli saa ottaa tästä sulan hattuunsa. Ja jotta kaikki olisi täydellistä, on kannet koristeltu puolalaisen Agnieszka Szuban taiteella.

Arcanan suorittama musiikillinen askel tuntemattomaan osoittautuu onnistuneeksi, sillä nyt yhtye kuulostaa jälleen tuoreelle ja eläväiselle. Täysin avautuakseen hieman aikaa vaativa Le Serpent Rouge kasvaakin kuuntelukertojen myötä lumoavan kauniiksi kokemukseksi, joka etsii vertaistaan. Kiistatonta klassikkoainesta.

Kommenttien keskiarvo:

Pezcu kommentoi 27.07.2005:

Pisteet:

En tiedä yhtyeestä, mutta ainakin tuntuvat matkustavan kirjallisten trendien aallonharjalla, kun levyn otsikon Le Serpent Rouge lisäksi löytyy biisien nimiä tyyliin Cathar ja The Nemesis. Silti, tai ehkä siksi, on ilmeisesti tsekattava.